Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Morjens, oon itse tässä hyvän tovin pohtinut että missä porukka tapaa toisiaan?
Oon itse suhteelisen yksinäinen ja lowkey mun pitää saada jotakin sosiaalista kanssakäyntiä, joten apu ei haittais. Tyttöystävän saanti ei myöskään haittais.
Mun alueella olevalla nuokkarilla on vähä huono maine, niin jos jotakin ehdotuksia sitä lukuunottamatta olisi jotakin niin olisi hyvä.. (periaatteesta laitan tähän että oon 16.v poika)
Kiitos jos vastaat!
Oon saman ikäinen enkä nää juuri koskaan kavereita, siis ihan omasta tahdosta. En siis osaa vastata.
Moi!
Onks sulla jotain harrastuksia tai oisko teidän lähellä joku esim. seurakunnan kerho missä pääsis tapaa muita? Ne on tosi helppoja paikkoja löytää uusia tuttavuuksia ja hyvällä tuurilla siellä voi olla tosi samanhenkisiä ihmisiä kun ite on!
moro vaa! ite sanoisin et kattoo jos vaikka jossai koululla näkee muita yksinäisii ihmisii nii niille vaa rohkeesti puhuu, yleensä ne tykkää, ja sit just jos on uskonnollinen nii kirkosta löytää, ite siis menossa ens kesänä jo toista kertaa riparille, isosena, nii sieltä löytyy kavereita totta kai, sit jos ei yksinkertasesti uskalla nii voi netissäki ettii mut se ei oo välttämättä paras, ite kyl saanu yhen iha tosi hyvän kaverin netistä mut silti livenä aina parempi. eli rohkeesti vaa puhuu, ei se maailma siitä romahda! tsemppii<3
Vähän samanlainen olo on
Kiitti vastauksista! Varmaan meen kattoo paikallisen seurakunnan juttuja, vaikka suunnittelenkin luterilaisesta krikosta lähtöä (joko katolliseen tai orthodoxin kirkkoon).
Katotaan miten tää tästä lähtee
No, meidän luokalla ainakin on oma [osa tekstistä moderoitu] ryhmä, ollaan myös tehty leikkariryhmä (siinä mukana myös muita samanikäsiä) ja sinne ei tarvi laittaa kun että ”tulkaa koululle jos vaan pääsee” ja sit sulla on seuraa.
Kannaattaa tehä näitä ruhmiä, se kannattaa, aloita vaan vaikka kavereitten kesken ja sitten käske jakaa muillekkin tietoa, kyllä alkaa ihmisiä ilmaantumaan👍
Hei. Harrastusten kautta on aika luonnollista löytää tuttavia tai ainakin sosiaalista kanssakäymistä. Aloita jokin liikuntaharrastus. Liikuntaharrastuksissa on yleensä helppo olla sosiaalinen. Varsinkin sellasessa missä joutuu tekeen pareittain asioita. Itse olen harrastanut kamppailulajeja ja sieltä kyllä varmaan saisi kavereita harrastuksen ulkopuolellekkin. Joku kuntonyrkkeily vaikka, jos ei halua kontaktia ottaa. Sielläkin tehdään pareittain asioita, niin tulee pakosta sosiaalista kanssakäymistä ja voi tutustua ihmisiin.