Moikka. Oon 17v tyttö joka haluais uutta tekemistä. Mä olen jo valmiiksi urheileva (kuntosali, pyöräily, lenkkeily, jumpat ja joskus tanssi) joten urheilua se ei saisi enää olla. Mulla on nyt juuri masennusta, joka on vienyt ilon paljosta asiasta. Nyt yritän toipua, mutta tajusin tänään, että tarvitsen avuksi jotain kivaa tekemistä, mutten tiedä mitä… Ehdotelkaa jotain?
Mä olen ennen tykännyt lukemisesta, mutten enää oikeen tykkää. Piirtely on nykyään käynyt tylsäksi ja maalauskaan ei oikee houkuta. Huoneen sisustus on vähän mahdotonta ku on nii pieni huone ja askartelussakin on jo kaikki ideat käytetty. Rahaa ei ole mihinkää hienoon soittoharrastukseen tai vastaavaan. Olen kokki ammatiltani enkä siis jaksa myöskään ruokaa kotona laittaa, kun sitä tekee päivät pitkät töissä/koulussa. Omistan jo lemmikin, enkä halua enempää. Ompelin jossain vaiheessa, nyt ei ole enää siihenkään intoa. Runoilin ja kirjoitin tarinoita, mutta ei sekään enää oikein iske. Musiikkia kuuntelen muutenkin jopa yöllä nukkuessani. Laulan omaksi iloksi, mutten oikein tiedä miten tehdä lauluja (tämä muuten voisi kiinnostaa, mutten tosiaan tiedä siitä mitään). Olen pitänyt blogia jo 2 vuotta, nyt into alkaa olemaan loppu siihenkin. Kuvailen paljon, mutta minulla ei ole varaa hienoon (tai edes keskivertoon) kameraan vielä (voin alkaa säästämään kyllä talvella, mutta ennen sitä olisi kivaa keksiä jotain)
En oikein pidä ihmisistä ja heidän kanssaan en mielelläni enää olisi tekemisissä koulun/työn jälkeen. Opiskelu on ok, joten sitä voin kyllä tehdä. Kirjeenvaihto ei ole koskaan luonnistunut. Geokätköily oli tylsää. Meikkaus kiinnostaa ja sitä olen nyt aloittanutkin, mutta rajallinen rahatilanne vähän jumittaa menoa. Pidän vaatteista, mutta raha on siinäkin esteenä. Haaveilen kauneusleikkauksista, mutta siinäkin on raha esteenä toistaiseksi.
Haluaisin että tekeminen olisi sellaista, jota voisin tehdä milloin haluan. Esim. Pahan olon yllättäessä voin vain mennä ja tehdä sitä kivaa juttua. Tämä ei ole kuitenkaan pakko.
En pidä näyttelyistä tai taiteesta, enkä näytelmistä. Elokuvista pidän kyllä joistain (komedia/lasten).
Juttujen ei tarvitsisi olla suuria… Esimerkiksi kokeilin yhdessä vaiheessa sitä, että joka työ/koulupäivän päätteeksi kävin kaupasta hakemassa jotain kivaa pientä (kuten pieni paketti purkkaa. Ruokavalioni vuoksi en voi ostaa mitään ylimääräisiä herkuttelujuttuja), tai edes katselemassa. En kuitenkaan nauttinut tästä kuten toivoin. Sen sijaan se, että joskus aamuisin lähden kouluun vähän aikaisemmin, että voin käydä hakemassa matkalla kahvin on toiminut. Saan suurta iloa siitä, että ostan itselleni suuren kahvin ja pääsen se käsissä kouluun :)
Syy miksi laitoin kehitys osioon on se, että a) mielenterveys ei ole käytössä enää ja b) tämä on periaatteessa kehityksen paikka… En tunne itseäni enää lapseksi kun esimerkiksi autokoulukin alkaa syksyllä ja asuntoa pitää alkaa katsomaan. Täytyy kehittyä aikuisempaan suuntaan ja löytää jo jotain sisältöä elämään. Jotain iloa… Ennen olen purkanut kaiken vain turhautumisena ja itsesäälinä ja isäni (sekä muut aikuiset) on ottanut kaiken vastaan. Nyt olen herännyt todellisuuteen ja tajunnut, että pian minä itse olen äiti, ja pian minä olen se aikuinen mistä joku lapsi tarvitsee tukea. Minun täytyy saada masennukseni pois, elämäni kuntoon ja jotain sisältöäkin siihen… Minun täytyy yrittää saada itseni tasapainoon!
Kiitos jos autatte! Olen vaikea, mutta arvostan apuanne.
