Mul on ongelma ku oon ihastunu yhteen mun luokan tyttöön, mut en oo mikää suosittu ja se tyttö vois ehkä ymmärtää jos sanoisin et oon ihastunu siihen vaik se ei aattelis samoin mut sillä on tavallaan kavereita joille se saattas ehkä kertoo ni en oikeen kehtaa. Se saattas pitää mua ehkä vähän outona koska me ei silleen tunneta tai olla puhuttu, muuta ku jossain ryhmä ja paritöissä. Haluisin kovasti sanoo mut ku en vaan kehtaa. Ja eikä oo oikeen aikaa tai mitään missä vois puhua kahden kesken koulussa. Enkä halua tehdä sitä viestillä, koska se ei oo oikee tapa vaan kasvotusten.
Ja mulla on vaan tää lukuvuos aikaa koska me sitten hyvin tödennäköisesti päädytään eri kouluihin. Toisaalta jos sattuis niinkin mahatava että oltais samassa lukiossa(oon aika varma et hän menee lukioon) ni sitte ois mahdollisuus koska ei ois muita tiellä. Ja hän tietääkseni asuu mun nykyisen koulun vieressä myös ni vois olla mahdollista.
Ni mitä mieltä ootte, pitäskö mun hoitaa asia tän lukuvuoden aikana vai toivoa että niinkin pieni mahdollisuus kuin sama lukio onnistuisi. Vai laittaa ehkä jopa viesti jossa kertoisin sen?
Moikka!
Me ihmiset ajatellaan toisinaan vähän liikaa sitä, että mitä muut ajattelee meidän sanomisista ja tekemisistä. Mä ajattelen niin, että meillä on tämä yksi elämä aikaa tehdä asioita, joten kannattaa miettiä miten ajan käyttää. Voit pelätä pahinta tai sitten voit ajatella tämänkin jutun mahdollisuutena. :) Ehkä sun tekemiset on jollekin juorun aihe, mutta kannattaako tuosta välittää ;) toisaalta ehkä se tyttö tykkää myös susta ja ajattelee tälläkin hetkellä ihan samaa kuin sä: uskaltaisko kertoa että tykkää susta :)
Mä sanoisin niin, että kysy koulussa rauhallisena hetkenä tai viestillä, että haluaisiko hän vaikka tehdä läksyjä yhdessä joku päivä tai muuten hengailla? Jutelkaa asioista, jotka molempia kiinnostaa ja tutustukaa. Juttu sujuu kyllä luonnostaan, jos on sujuakseen!
Tsemppiä!
Kata
