Haluun tietää mitä te muut demiläiset tekisitte mun tilanteessa. Muutin joku about 6 vuotta sitte pois mun äitin ja sen sillosen miehen luota. Sen sillonen mies oli mua kohtaa väkivaltane. En kertonu mun suunnitelmista sillon äitille vaan ”karkasin” kotoa. Mun vanhemmilla on yhteishuoltajuus, joten oikeudellakaa ei ois ollu sillon enää mitää sanavaltaa siihen missä asun sillä olin melkei 12 ja sillon yleensä riittää pelkästään se että lapsi sanoo että haluaa asua toisella vanhemmalla.
Muutosta lähtien mulla on ollu tosi huonot välit äitin kanssa ja oon käyny sen luona tosi harvoin, enkä ees enää ajattele sitä mun äitinä. Ainut mikä tuottaa mulle huonoa omaatuntoa on mun pikkuveli, haluaisin nimittäin nähä sitä paljo useemmin ku nykyään, mutta sillon mun pitäs myös nähä mun äitiä. Vaikka mun pikkuveli ja äiti asuuki nykyää samalla paikkakunnalla ku minä niin nään niitä ehkä kerran kaks vuodessa.
Nyt tässä kevään aikana nostin vihdoin kissan päydälle ja kerroin äidille totuuden siitä miksi muutin ja näin ja kusipää meni ja syytti minua valehtelijaksi! Kuulemma minut on aivopesty (iskän, äitipuolen, mummin, tädin ja isän puolen mummin ja papan toimesta) ja muuta mukavaa. Ja tää kaikki keskustelu mitä käytiin äitin kaa käytiin puukissa. Äiti ei ees suostunu vastaamaan siihen mun viestiin vaan sano et tuu lukee se mun koneelta. Se vaa syytti mua valehtelijaksi jne.
Nyt se sit lähetti mun parhaalle kaverille viestin puukissa et ”mitä ^kit^:lle kuuluu ku siitä ei oo kuulunu mitää. Ja et sekö on lähteny ulkomaille kysymättä multa mitään! Mä oon sen äiti ja mulla ja sen isällä on yhteis huoltajuus niin sen pitää kysyä multaki!!” Ja hei mä täytän kumminki lokakuussa 18! Minä laitoin sille sit viestiä että ”miks sä vaivaat mun parasta kaveria tämmösillä asioilla et mikset vaan suoraan kysy multa.” Eipä oo vastannu. On vissiin hävinny se viesti jonnekki ”mikrobitti-maailmaan” eikä se vastannu siihen mun ihan ensimmäiseenkään viestiin, jonka lähetin sillon kauan sitten ku selitin vähä asioita sille, ennen ku sanoin sille et on kohteliasta vastata.
Kaikista hulluintahan tässä on se että äiti ei anna mun pikkuveljen tavata meidän mummoa (eli äitin puolen), tätiä, tai muitakaa sukulaisia! Mulla pelottaa että ku mun pikkuveljellä on parin viikon päästä synttärit et antaako se mun viiä sitä ees jäätelölle! Tai et se vetää mut väkisi sisälle ku meen ovelle pyytää mun pikkuveljä ulos tms. Mun pikkuveli täyttää siis 9
Joten voinko mä hommata mun äitin mielisairaalaan tai muuta vastaavaa? Ja se nainen on muuten ihan varmasti mieleltään sairas! Ehkä tosta tekstistä ei saa käsitystä kuinka hullu se ihminen oikeesti on mutta jos näkisitte ne viestit niin tajuisitte!
Kuulostaa kauheelta! Kerro ihmeessä jolleki, sillä musta tuo ei kuulosta enää kovin terveeltä, ja mä suoraan sanottuna pelkään tuon kuvauksen perusteella pikkuveljes puolesta.
mulla on kokemusta asiasta erikantilta mutta on kuitenki jotain vastaavaa.
mun äiti ja isä eris kun olin 3-4v(veli oli 2-3) ja oikeudessa päätettiin että mun äiti on yksin huoltaja ja mun isällä ei oo oikeutta huoltajana enään muhun tai mun veljeen. mutta silti mun äiti halusi että me saadaan nähdä isää joten oikeus sanoi että joka toinen vklp me ollaan siellä ja joka toinen kotona.
okei se toimi kunnes olin 5 isä ilmotti että me ei mennä sinne sinä vklp:nä ni mä menin kummeille(sen siskolle) ja se nosti oikeus jutun siskoaan vastaan kun menin sinne ja sit mä en enään päässyt mihinkään niinä vklp:eina kun oli isän ja ei menty sinne jouduin olemaan kotona. ei se ollu tylsääkään kun kavereita oli muutama samas pihas.
mutta sit me muutettiin ja sain isäpuolen mä en aluks tykänny siitä koska huusi ja ei oikeen tykännyt lapsista.
sitten muutettiin taas ja sain uuden isäpuolen joka ei oikeestaan välittänyt meistä(mä ja veli) ja isän kanssa alkoi taas joka toinen vklp sujua kunnes menin kolmoselle jolloin aloin ite määrätä minne menen ja milloin menen ja kapinoin jos en päässyt sinne minne halusin. veljeni kyllä kävi vielä isällä.
kunnes olin 9 mulle soitti joku setä ja kysy mun äitiä ja sanoin että ei ole. kysyin onko asia tärkeä että annanko numeron ja sanoi että ei oo niin tärkeä mutta anna silti. äiti oli kieltänyt mutta annoin silti numeron ja kun äiti tuli hakemaan meitä mammalta niin kysyin mitä se setä sano ni äiti sano et se oli poliisi.
poliisi kertoi että mun isä oli sairaalassa ja oli saanut jonkin kohtauksen ja hoitajat oli joutunut kutsumaan poliisin apuun ja poliisi myös kertoi mitä mun isä oli huutanut ja riehunut:”mä tapan ne mä tapan mun äitin ja ne mukulat”(ei ole alkuperäinen mutta kutakuinki tollanen) ja sen jälkeen oon pelänny olla siellä että jos se tulee sen veitsen kanssa sieltä ovesta mun tyköön ja tappaa oikeesti ja mulla ei ollut suoja asetta. ja sen jälkeen mä halusin vähentää mutta veli ei halunnu vähentää isällä käymistä ja mä en uskaltanut päästää sitä yksin sinne. mutku mä olin siellä mä en nukkunut yhtään ja kotona näin painajaisia aiheesta.
mut sitten mä sain veljen vähentämään ja mun ei tarvinnut enään mennä sinne ja sit mä kävin tosi harvoin siellä ja sit tuli mun konfirmaatio 3.4.11 ja isä sanoi että oli muuttanut ja ilmoittaa osoitteen ei oo ilmottanut ja toivon ettei ilmotakkaan koska en haluu olla yhteydessä siihen tyyppiin. mutta nyt mun veli on taas puhunut siitä ja mä en kestä sitä.
miten saan valittaja pukin tajuamaan että se ihminen ei oo mun isä enään et jos mä näen sen se on mulle joko ilmaa tai kohtaus kohta sen takia mulle on tullut pelko kaikkien faijoja kohtaan jos saan niistä huonon ensi vaikutelman. ja kerran sain samanlaisen kohtauksen mun kaverin faijasta kuin omasta mulle kuolleesta faijasta. ja mun kaveri melkeen soitti ambulanssin ja kun sen isä lähti ni mä aloin rauhottumaan joten huomasin että mulla on se pelko vieläkin aika voimakkaana.