Siirry sisältöön
PikkuMyy

Ikävöin vieläkin niitä ihania aikoja, jolloin ei murheita ollut näkyvissä. Kun naurettiin pikkuveljen kanssa joillekin ihan oudoille jutuille ja valvottiin yhdessä salaa… Silloin hän oli paras ystäväni. ❤️Nykyään aina ohi mennen hän kuiskaa ”läski”, ”vammane” tai ”urpo”… Jos minulla on jotain asiaa ja menen oven raosta sitä kertomaan, niin hän vaan paiskaa oven kiinni. Omassa huoneessaan hän kiroilee kavereidensa kanssa ja huutaa. Jos jotain teen väärin hän huutaa ”Noniin ookko nyt tyytyväine?!”. Hampaidenpesu vuorosta pitää myös tapella… Kai tää on vaan osa sitä kasvua… Omassa huoneessani joskus mietin, että miksi hän ei voi olla enää se suloinen pikkupoika..? Tämän jälkeen yleensä alan valuttaa kyyneleitä…Vanhempani yrittävät kovasti kieltää häntä, noh kylläse saattaa 1,5h olla nätisti, mutta sitten se jatkuu… En tiiä onko tää nyt jotenki säälittävää, kun kuitenkin olen se isosisko…

Kata, verkk@ri

Hei,

Ymmärrän tuon haikeuden, että kaipaat niitä aikoja kun teillä oli kivaa yhdessä!

Se vähän kuuluu siihen kasvuun ja murrosikään, että sisarukset tappelee ja että niistä veljistä tulee vähän tollasia ”törppöjä”!

Te olette kuitenkin kasvaneet yhdessä ja olette niin läheisiä, että sinä olet se, joka ne veljesi murrosiän kuohut näkee ehkä kaikkein lähimpää ja valitettavasti ne sitten aiheuttavat sulle pahaa mieltä.

Ehkä voisit jutella vaikka koulussa jonkun aikuisen kanssa, jos olo kotona käy kovin tukalaksi. Hyvä kuitenkin kun kirjoitit tänne, ei kannata ikinä jäädä yksin miettimään!

Tsemppiä!
Kata, verkk@ri

Samaistun

Pystyn samaistumaan toho 100%

Peruna🥔

Samaistun NIIN paljon oma veljeni menee vasta 2lk ja täyttää viikon sisällä 8v mutta silti. Sitä kai kiusataan koulussa vielä vähän. Useita tappeluita ja lyömisiä koulussa tietyn oppilaan kanssa. Itse menen 5lk ja olen huolissani veljestäni. Mulla oli yks päivä jako tunti eli puolet meidän luokasta oli rehtorin pitämällä matikan tunnilla kuten mäkin. Tunnin lopussa sanoin paras ystäväni tukena rehtorille että veljeni opettaja ja vanhemmat tietää asiasta mutta mikään ei muutu. Rehtori otti pojat puheilleen ja asiat muuttui vähän. Veljeni on vähän jääräpäinen poika ja ottaa mallia isommista koska kiusaamisesta oli (myös isojen poikien kanssa) jäänyt sellanen olo et jos hän on erilainen:häntä kiusataan. Joulun jälkeen luokalle mme tuli uusi poika nimeltä Aaro (nimi muutettu) ja Aaro oli idiootti se kiusasivat kaikkia ja hölmöili istui joka päivä jälkiistunnossa. Veljeni ”hengaa” tän Aaron kaa ja itekki jouduin välillä huutaa Aaro lle et pysyy kaukana veljestäni. Monet kiusaavat veljeni ilma että hän huomaa. Kun olin vielä 3lk vannoi ettei veli joutuisi kokemaan kiusaamista tai syrjintää mutta tämän koronan takia meillä oli koulussa väli tunti alueet joten en voinut olla paikalla. Luulin olevani epäonnistunut isosiskonsa. Päivät pitkät veljeni katsoo tablettia ja alkaa huutaa jos vaikka äiti pyytää tyhjentää tiskikoneen. Anteeksi että teksti oli hiukan epäselvä mutta olen todella huolissani veljestäni. Missä on pikku Olli🥺

🤗

Moikka ! 🤗

Ymmärrän sua tosi hyvin.
Mä ja mun pikkuveli ollaan oltu aina läheisiä, mut (mun) teini-ikä ei oo erottanu meitä, enkä usko et (pikkuveljenkään) teini-ikä myöhemminkään erottaa meitä.

En oo ihan varma, onnistuuko tää, mut joskus kun ootte kahestaan, voisit koittaa kertoo sun pikkuveljelle, miltä susta tuntuu.
Monille tulee teini-iässä tarve näyttää, et on kovis tms. ja sit saattaa alkaa kiroilemaan jne.

Toivottavasti viel joskus lähennytte ! 🤗

Tsemppiä ja kaikkea hyvää ! ❤️
– 🤗

Vastaa aiheeseen: Mitä tapahtui sille ihanalle pikkuveljelle…?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top