Siis mun luokka oli odottamassa tunnin alkua käytävällä ja sen seuraavan tunnin luokan edessä oli ihan kunnon määrä joko kasi tai ysiluokkalaisia poikia. Sitte yhtäkkii ne alko huutelee kaikkee tyhmää yhelle mun luokkalaisista ja yks niistä pojista oli paiskaavinaan oven sen mun luokkalaisen naamaan. Aikamoisena nössönä yritin sulautua massaan etteivät ala mulle huutelemaan mitään(mussakin olisi piirteitä mitä tommoset laumat olisivat enemmän kuin innoissaan menemässä kiusaamaan joo tiedän raukkamaista kun puollustan itseäni tämmösessä) ja esitin etten nähnyt mitään. Noh onneksi opettaja tuli kuitenkin semi pian ja päästiin luokkaan niitten pellejen ulottumattomiin. Noh järkevänä olentona minun OLISI pitänyt mennä kysymään onko se mun luokkalainen ok. MUTTA KUN EN V*TTU KYSYNYT! Aikamoinen v*tun nössö täälläkin. Sen lisäksi että olin hiljainen hyväksyjä en myöskään käyttänyt sitä vähäistä älykkyytäni siihen pieneen asiaan. Kysymiseen et onko se ok sen jälkeen kun joku 10 pojan lauma huutelee sulle kaikkee painokelvotonta. Mä en pystyny keskittyy sen päivän muilla tunneilla kun jäin vaan miettii sitä. Ja mulla oli monta tsäänssiä mennä kysyy siltä mut nössöilin. Tyyliin että se pitää mua outona. AI OUTONA SIITÄ ET JOKU KYSYY OOTSÄ OOKOO SEMMOSEN JÄLKEE?! Oikeesti oon pettyny itteeni. Monta vuotta koulussa toitotettu et ei saa kiusaa, ei jättää ketää yksin VARSINKAAN tommosissa tilanteissa, mut ei ei nähtävästi tää omannavan ajattelija muusta piittaa. Noh menneisyyteen ei pidä jäädä liikaa roikkuun joten mitä voisin tulevaisuudessa tehdä vastaavassa tilanteessa?
Ps nyt mua jännittää/pelottaa välitunnit
Hei!
Olipa ihana viesti! Olisipa maailmassa enemmän kaltaisiasi empaattisia ihmisiä, jotka eivät kiusaa, vaan haluavat kanssaihmisilleen hyvää. Se, että halusit mennä sanomaan kiusaajille vastaan tai mietit kysyväsi tuolta kiusatulta luokkakaveriltasi, onko hän ok, kertoo siitä että sinulla on sydän paikallaan.
Vaatii todella paljon rohkeutta mennä väliin tuollaisessa tilanteessa, jossa kiusaajilla on suuri ylivoima. Eikä ole varmastikaan helppo mennä jälkikäteen kiusatun kanssa juttusille, jos on itse vielä vähän kuohuksissa tai tunteen vallassa. Siinä hetkessä voi olla vaikea keksiä mitään sopivaa sanottavaa. Tuo ”Ootko ok?” olisi kyllä ollut tosi kivasti kysytty!
On silti tosi hienoa, että pohdit tuota tilannetta jälkeen päin. Hatunnosto sille! Jos olet miettinyt etukäteen toimintasuunnitelman, niin sen toteuttaminen sitten tarpeen tullen voi olla helpompaa. Vaikka toisaalta väliin menemistä sinulta ei kukaan vaadi. Sen sijaan se, että annat tukesi kiusatulle, voi olla helpompi toteuttaa. Ja se tuntuu hyvältä ja on tärkeää huolimatta siitä, milloin tai miten pystyt sen toteuttamaan.
Jos pystyt, voit auttaa kiusattua pois tilanteesta pyytämällä (tai vaikka kädestä vetämällä) hänet jonnekin pois ikään kuin teidän pitäisi mennä jonnekin muualle. Tai voit ihan vain ilmeilläsi osoittaa hänelle, että olet hänen puolellaan. Kolmas vaihtoehto on käydä kertomassa siitä jollekin aikuiselle, joka voi sitten mennä lopettamaan kiusaamistilanteen.
Jälkikäteen voit osoittaa tukesi juurikin kysymällä onko hän ok tai vaikka sanomalla, että ovatpa kiusaajat raukkoja, kun käyvät yhdessä yhden ihmisen kimppuun tms. Ja sen voi tehdä myös vaikka itse tilanteesta olisi jo aikaa. Voit aivan hyvin käydä vaikka huomenna sanomassa tuolle luokkalaisellesi, että olisit halunnut auttaa häntä siinä tilanteessa, mutta et oikein osannut. Se tuntuu hänestä varmasti tosi hyvältä ja lämmittää hänen mieltään koko loppupäivän tai kuka ties ehkä vielä vuosien päästä!
Voit myös milloin tahansa kertoa näkemistäsi tilanteista opettajille, vaikka siitä olisikin jo aikaa. Samalla voisit kertoa heille myös siitä, että sinua itseäsikin pelottaa välitunneilla. Niinhän ei saisi missään nimessä olla. Koulun pitäisi olla turvallinen paikka kaikille ja koulun aikuiset voivat sitten miettiä, mitä tuolle turvattomuuden tunteelle voisi tehdä. Oli tosi hienoa, kun mainitsit asiasta!
Toivottavasti näistä oli sinulle apua. Juttelemme mielelläsi kanssasi tästä lisääkin, jos jokin jäi askarruttamaan mieltäsi tai haluaisit pohtia jotain näkökulmaa lisää. Ja olisi tosi hienoa saada tähän myös toisten nuorten mielipiteitä! Numeromme on 116 111 ja soittaminen meille on maksutonta sekä anonyymiä. Palvelumme on auki joka päivä.
Joka tapauksessa haluan vielä kehua sinua siitä, että jäit pohtimaan tuota tilannetta. Ei ole ollenkaan myöhäistä osoittaa tukea tuolle luokkakaverillesi. Hän kyllä ymmärtää, että itse tilanteessa on tosi vaikeaa uskaltaa nousta kiusaajia vastaan. Lämmin halaus sinulle, olet kyllä mahtava tyyppi, kun jäit pohtimaan asiaa!
Auringonpaistetta päiviisi,
terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä