Mulla on pitkään ollut mt ongelmia, tai no vähän päälle vuoden, syömisen kaa ongelmii, ehkä voi olla ocd ja [osa tekstistä poistettu] oon oikeastaan koko ajan alakuloinen, mut mä en näytä sitä, vanhemmat ei oo nähny [osa tekstistä poistettu]. En uskalla kertoo niille vielä ja mietin pitäiskö hankkii ensin jotain apua, voisin kysyä kuraattorilta saanko alkaa käydä siellä mutta en tiiä miten, ja se olis varmaan outoo kun kaikki pitää mua ilosena ja vitsikkäänä ja alan vaan yhtäkkii käymään kuraattorilla ja kuraattori luokkalaisen äiti niin sekin ahistaa, haluun apua mutta en uskalla hakee sitä. En voi vaan mennä koulus sanoon sille ”Haluisin alkaa käymään sulla kuraattorilla koska kaikki on paskaa [osa tekstistä poistettu] ja elämä on perseestä” Miten mun ees pitäis sanoo, toivon vaan et joku opettaja huomais ja itte lähettäis mut kuraattorille mut ei kaikki tuu niinku hopeatarjottimella, se vaan olis helpompaa, ja jos vanhemmat itte huomais eikä tarvis kertoo.
Onko kellään siis vinkkejä avun hakemiseen vanhempien tietämättä? Huom asun pienessä kunnassa et ei esim terapia tai psykiatri mahollisuutta
Hei Kyllä, taas meikä mandoliini
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle aikuisen tukea. Viestisi
on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja
nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä
vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin
kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111)
tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa
anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
