Kaikki oli ihan okei, tavallinen koulupäivä ja välitunti, ku yllättäen samalla luokalla oleva tyttö tuli kaveriporukkansa kanssa mun luo ja alko kovistelemaan jotain suuntaan ”seinilläki on korvat, sun ois parempi tulla pyytää anteeks” ja sitten häipyvät. Olen tosi herkkä ja pelästyin tuotta ns hyökkäystä aika lailla. Laitoin tälle tytölle koulun jälkeen viestiä ja kysyin että voisko hän vähän selventää mulle että tajuan mitä muka olisin tehnyt. Vastaus kuului että ”eilen ku itkin nii olit sanonu että ’tuollakaa varmaan mikään ole, huomiota hakee’ ” minä en todellakaan ole sanonut niin. En ole sellainen ihminen joka puhuisi toisen pahasta olosta noin. Olen ujo ja hiljainen. Sanoi ettei se pidä paikkaansa muttei se mua uskonut. Kysyin kuka tuollaista kertoo, ei se kertonut. Kukaan ei usko mua ja pian koko koulu tietä tuostä valheellisesta jutusta ja kaikki vihaa minua. Asia ahdistaa minua suunnattomasti. Koulussa itkin moneen kertaan, harrastuksissa ja kotona myös. Auttakaa mua, miten saan ne kaikki ihmiset uskomaan ettei tuo asia pidä ollenkaan paikkaansa.
Moi,
Ajan kanssa tällaiset selkkaukset usein helpottaa, kun ihmiset unohtavat koko asian. Jos se kuitenkin jatkuu kiusaamisena, niin siihen pitää puuttua ja sulla on oikeus siitä kertoa. Ikävää, kun oot joutunut kärsimään siitä tuolla tavoin ja aivan ilman syytä. Halaan sua ajatuksissani, toivottavasti koko juttu selviää tai on jo selvinnyt! Tsemppiä :)
