Muiden kanssa ahdistaa

Moi. Oon peruskoululainen tyttö. Huomasin tänään, että minua ahdistaa olla ihmisten kanssa. On yksi kaveri, joka on minulle kaikista tärkein. Se on ihan paras. Se ymmärtää mua kaikessa, ollaan ihan samanlaisia. Sitten mulla on kolme muuta kaveria. On ne ihan kivoja, mutta aina kun oon niitten kaa ilman sitä ihanaa ihmistä, tuntuu tosi ahdistavalta ja ulkopuoliselta. Ne on ihan erilaisia kuin mä. En voi jutella niitren kaa normaalisti, koska ne ei ymmärrä mua. Ja aina kun koulussa on joku parijuttu, ja en voi olla parhaan kaverini pari, tuntuu tosi ahdistavalta. Vaikka silloin on vaan kaks henkilöö ryhmässä, vaikka vaan vartin ajan, tuntuu ukopuoliselta. Tuntuu että räjähdän. Kun kyseinen henkilö ei voi olla munkaa vapaa ajalla, olen yksin. Luen. Katon kännykkää. Käyn kävelyllä. Haluaisin kertoa tästä kavereilleni, mutta pelottaa, että ne ei tajua. Pelottaa, että ne suuttuis. Pelottaa, että ne luulee etyä haluun ”omia” parhaan kaverini. Ei se oo niin. Mulla ei vaan oo kotoisa olo muitten kaa. Toivon että mun kaverit lukee tän, ja tajuaa sen olevan mä, niin ne tieyäos, miks mä vaikutan niin väkinäiseltä yleensä. Miks vaikutan niin loukkaantuneelta kun en saakkaan olla parhaan kaverini pari. Paras kaverini saattaa tajuta, kun ollaan tunnettu niin kauan ;)