Mul on vähän vaikeeta

Tw:Self harm (lyhennän sh) ja kaikkee sellast perus ehkä ahistavaa juttuu joten feel free to leave :]

Okei siis hello sun perus masentunu trans mies joka on myös homo. Anyways sil ei oo kauheesti mitää tekemistä tän kans (paitsi jos sul on idea et mikä ei oo urheiluliivien päällekkäin laitto millä voi bindata ilman et vanhemmat tietää ja mul ei oo rahaa tai uskallusta yrittää saada binderi) eli mä oon viimesen vuoden ollu aika… You know. Surullinen I guess. Siis mä ny kerron kaiken mitä on ikinä tapahtunu minkä muistan joten täs tulee olee tekstii.

Okei siis alakoulus mua kiusattii ihan hirveesti mistä must tuntuu et on voinnu tulla jotai traumoi. Sit no mä menin yläasteelle. Tai siis tarkemmin 6-luokalle mua ei oltu enää kiusattu 5 ja 4 luokal mut sit kesällä vuonna 2020 olin vaihtamas kouluu ja meil oli luokan ryhmä jossa se ope viel oli ja mua alettii häiritsee ja haukkuu. No what ever mä en mee ihan tarkaan kuvailuu kosk mun aivot kai blockaa kai tollaset muistot et mä muistan osia et mitä tapahtu ja mitä tapahtu muuten mut mä en kunnol muista asioit mitä mulle on sanottu. Anyways. Menin 6 luokalle uus koulu jee whatever mä tapasin tän mun uuden (nykyää vanhan) kaverin sanotaa sitä vaik Pihlaks. Kaikki oli ihan ok mut mä tähän aikaa en ollu ehk mikää kiltein ihminen vaik yritin mä olin vaa niin tottunu vanhast koulust siihe ja mä kyl oon muuttunu paljon siitä.
Sit kutosel tää alamäki alko. On mul tietysti ollu sellasii hyviiki hetkii mut joo. Siis kutosel mä viel ajattelin et oon cishet tyttö kunnes sitte mä ihastuin yhtee mun luokkalaisee joka nykyää on nonbinary (sanotaa sitä vaik Abbyks) . Tällöin mä olin sillee ok mä oon bi. Meil oli säätöö ja kaikkee mut sit mä idiootina 6 luokkalaisena olin ollu siihenkin mennessä vähän enemmän player tyypinen ni no voitte nyt päätellä miten se meni (me ollaa viel hyvii kavereit). Mul kans oli mun toinen (vanha) kaveri jonka olin tuntenu eskarist asti ja me oltii suht erottamattomat. Sanotaan sitä vaik Ellaks. Siis tää Ella ei puhunu enäö mulle ja katkas mun kaa välit ja mul ei oo mitää hajuu mist se ny yhtäkkii tuli.
Se oli jonkun sen kaverin kaa jota mä tällöin vihasin mut nyt mä oon joskus sen kaa. Sanotaa Ellan kaverii Moonaks.
Eli mut oli aikalailla jätetty. Mul oli Abby ja Pihla mun kavereina. Mut olin enemmän Pihlan kaa (tää tapahtu 6 luokal) ja no se meni suht normaalisti se 6 luokka paitsi et must ja Ellast tuli taas kavereit joksiki viikoks ja sit se jätti mut ja sit keväällä vuos sitte meist tuli taas kavereit. Kesällä (kesä 2021) aloin kyseenalaistaa mun sukupuolta kosk mua vaan alko ahistaa mun rinnat. Ja olin sen 6 luokan aikana muutenki näyttäny merkkei et oisin trans. No kesän aikana kans muutin ja nyt joudun menee bussil ku asun niin kaukana. (bussissa tuli 1 lisä kaveri sanotaa sitä Mariaks). No menin kouluu mä siis oon Dream stan ja niin OLI Ellaki ja Abby viel on mun kans joten no sellainen juttu.
Se vuos meni ihan hyvin mut Ella ja Abby (olin niiten kaa enemmän täs vaihees) oli sanonu pari juttuu mitkä tosi paljon satutti mua ja ne ei ottanu sitä mitenkää hyvin ku sanoin et ne satutti mua ja pyysin niitä lopettamaan. Must tuli kipee vähän sen jälkee ja kuulin Pihlalt ku ne oli puhunu paskaa musta koulus. No meil oli tää riita joku 2 vikkoo ja sillon alotin sh joka no viellä tähän päivään asti on ongelma. Mua vaan ahisti niin paljon sillon ku mua oltii kans uhkailtu. No multa ei pyydetty anteeks ne kyl lopetti kuitenki mut ois ollu sillon kiva et ne ois pyytäny anteeks.
Siis viime keväänä mä kans aloin tutkii et mul saatta olla autismi ja Adhd tai jotai joten mun stressi niistä ei auttanu.
Muuten mul meni ihan ok. Mul on ollu kuukausia millon olin tosi alla päin ja kuukausii millon olin tosi ilonen. Voi olla et mä olin vaa kokenu niin paljon et mä en enää pystyny olee ilonen ilman apua. Mikä on outoo kosk mä yleensä vaikutan tosi energiseltä ja positiiviseltä ihmiseltä.
Mul meni vuosi ihan hyvin muuten. Mua vaa ahisti kaikki ja stressasin ihan sairaasti et mikä mun sukupuoli nyt oikeesti on ja sit mä tajusin et ei mun tarvi miettii sitä ja antaa ajan tuoda se vastaus. Mikä helpotti tosi paljon. Mul oli kiva kaveri porukka ja mä ekoja kertoja meni ulos kavereiden kanssa kuten esim mentii yhes ostaa kaikkee yhest kauppakeskuksesta. No kai mul meni liian hyvin ollakseen totta… Hiljattaen Pihla ja Ella alko olee pelkästää kahestaa ja puhu paskaa asioista mistä mä ja Abby tykättii ja ne ties et me tykättiin niistä asioista. Sit yks viikko just ennen ystävänpäivää Ella ja Pihla ihan vaa yhtäkkii jätti mut ja Abbyn. Meil oli ollu riitoja mut me oltii sovittu ne jo aikaisemmin ja mä luulin et kaikki oli ok meijän välis. Sit Pihla ja Ella viel sillon ku oltii kavereita sano et ne lopettaa ne asiat mitkä satutti meitä mut ne vaa jatko niitten tekemistä.
Siit on ollu joku kuukaus ku Pihla ja Ella jätti meijät ja mun mielenterveys on vaan laskenu ja laskenu. Mun sh on pahempi ku ennen. Mä oon joskus yrittäny ottaa jotai random särkylääkeitä ihan vaa kokeillakseni et toimisko vaik mua ei särkis mihinkää. Mä oon randomisti vaa suuttunu ja sanonu tosi ilkeit asioit ihmisille vaik mä en tarkottais niit asioita. Ainoot asiat mitkä oon tuntenu viime kuukauden on ollu viha, suru, ärsyyntyneisyys ja joskus mä vaa haluisin paskoo Pihlan ja Ellan elämät koska mä ajattelen et ne olis ei mitään ilman mua ja mun apua mut mä en haluu ajatella niin mä en haluu olla näin ja mul viikko sitte tuli joku vitsin paniikki kohtaus ku ne istu samaa pöytää ruokailus ja toinen niist sano jotai et ”et sit ois voinnu valita jotai muuta pöytää” ja mua alko ahistaa niin paljon. Ja mä tein virheitä itteeni kohtaa mistä mä en oo ylpee. Mä olin just menos parempaan suuntaan mut sit mun parhaat kaverit jätti mut ja nyt mun tunteiden hallinta on huonompi ku koskaa mitä mä muistan puhumattakaan mun mielenterveydestä. Täs ei oo läheskään kaikkee mitä on tapahtunu mut täs on vähän et mitä on tapahtunu. Mul on kans koulukuraattorin kanssa tapaamimen 21.3 eli ens viikon maanantaina joten mun pitäis saada jonkillaista apua. Mä en vaa tiiä mitä mun ois pitäny tehä. Mitä mun nyt pitäis muka tehä mä en haluu yrittää puhuu niille mä kuulostaisin et mä yrittäisin manipuloida niitä koska mä en tiiä miten puhutaa ihmisille. Sit niitten syy et miks ne jäätti meijän on koska me ollaan liian äänekäitä ja et se ei muka oo henkilökohtaista. Ja sit ne sano kaikki asiat mitä mä olin tehny väärin. Miks ne ei kertonu heti. Mä oisin voinnu yrittää olla parempi.
Pliis mä en haluu et se kaikki mun työ et mä oisin päässy siihen suht hyvään mielentilaan mikä mul oli ennen ku kaikki tappelut alko meni hukkaan. Mä yritän aina parhaani enks mä riitä muka.
Mä yritin kaikkeni olla parempi itteleni ja muille mut kaikki se on nyt vaa heitetty roskiin. Mites ne lupaukset et oltais kavereit koko ajan. Ne koulukuvat mitkä vaihettii ja laitettii puhelimien kuoriin että me muistettais toisemme. Entä se ku mä annoin sun olla eka joka näki esim mun Instagram postaukset koska sä halusit olla eka. Entä ne kymmenet eurot mitä käytin koska mä halusin näyttää et kuinka paljon välitän mun kavereista. ENTÄ NE MELKEE 9 VUOTTA? tuhlasinks mä kaiken sen. Pliis… Mä vaan yritin olla mahdollista hyvä ja mä oisin kuunnellu jos te oisitte sanonu et mä satutin teitä jollain tavalla. Te ette ees antanu maholusuutta puhua näistä asioista. Ja te vaikutatte olevan niin ilosiiki siitä. Mä vaan yritin parhaani… Ja nykyää te vaa tuijotatte mua ku jotai idioottia. Te katotte ihan ku mä hengittäisin väärin. Et mä tekisin kaiken väärin. Mitä mun on niinku tarkoitus muka tehä… Jos jollai on lisää kysymyksiä ni voin yrittää vastata. Sori jos on kirhotus virheitä. Mua väsyttää kello on 12 yöllä ja kirjotin tän puol itkien