Siirry sisältöön
joku :D

Moi. Mä en jaksa elää mun elämää enää, jos se on tällästä millasta se nyt on. Oon niin väsyny tähän kaikkeen, et en enää kestä. Mulla on siis muuten ihan hyvä elämä, mut nykyään siin on muutama asia, jotka on huonosti ja ne häiritsee, ärsyttää, ahistaa ja masentaa mua tosi paljon. Mun huone on ihan sekasin ja siel on paljo kaikkee turhaa tavaraa. Mun puhelinki on sisältäpäin ihan sekasin ja sielläki on paljo kaikkee turhaa esim. turhia sovelluksia, kuvia ja videoita yms. Mul on aika paljon kaikenlaisia tavaroita ja vaatteita ja osa niistäki on varmasti turhia ja mua häiritsee se et ne kaikki tavarat ja vaatteet on ihan väärissä paikoissa ja kun niitä turhiaki on siellä seassa. Mun kaverisuhteetki on sekavat ja oudot, nimittäin mulla oli ennen ihan hyviä kavereita aika paljon, mut kun menin seiskalle, ni ne lähes kaikki katos vaa johoki ku mentii eri luokille ja kouluihi enkä enää nähny niitä ja jos joskus näin ni ne ei enää moikannu mua. Mua häiritsee se ku haluisin olla yhä niitten kavereita ja musta tuntuu et se on mun vika et ei olla enää kavereita et mä tein jotain väärin ja mun pitäis pyytää anteeks ja pitää enemmän yhteyttä niihin ja kun en tiiä haluisko jotkut niistä olla vielä mun kavereita, mut jostain syystä ei vaan enää nähä tai puhuta toisillemme. Sit tää asia joka ahistaa mua eniten, eli mun ulkonäkö. Mä näytän omasta mielestäni välillä ihan hirveeltä ja joskus ihan oklta, mut yleensä aika huonolta. Haluisin muuttaa mun ulkonäköö paremmaks, mut se tapahtuis vaan jos alkaisin liikkumaan/kuntoilemaan enemmän ja syömään terveellisemmin ja vähemmän ja jos en raapis mun ihoa, mut en vaan pysty mihikään noista. Tai emt pystyisinkö, mut tuntuu ainaki et en pysty ja oon yrittäny vähä aikaa tehä noita juttuja, mut en oo kauaa pystyny jostain syystä. Esim. se ku oon koittanu syyä terveellisemmin ja vähemmän ja liikkua enemmän ni ne on tuntunu kauheelta kidutukselta ja ahistanu mua vielä enemmän. Emt, ehkä oon vaan liian masentunu ja ahistunu muuttamaan mitään parempaan suuntaan. Sit se asia et en tiiä mikä on mun sukupuoli-identiteetti. Oon siis syntyny tyttönä, mut joskus pienenä halusin olla poika ja leikin poikaa, mut se meni sit ehkä joksu aikaa ainaki vähä ohi, mut nykyää sit taas haluisin kovasti olla poika, mut sit välillä tykkään/haluan olla tyttö ja välil (esim. täl hetkel) sil ei oo mulle kauheesti väliä oonko tyttö vai poika, kunha olisin vaa paremman näkönen. Et en nyt tiiä. Ja joo, saishan mun nimetki olla jotku paremmat ja ehkä maskuliinisemmat tai sukupuoli neutraalit, mut tää nimi asia ei häiritse mua nii paljo ku nää muut jutut. Mut joo, sain nyt vihdoin jonku tälläsen tekstin kirjotettuu. Oon yrittäny monta kertaa, mut siitä ei oo tullu mitää. Toivottavasti tää mun elämä joskus muuttuis paremmaks ja samaa toivon kaikille muilleki. Kiitos jos luit tänne asti ja ois tosi kiva jos vaihtaisit tähän jotai. Moikka ja toivottavasti tästä tulis kaikille oikein hyvä vuos!

MLL Nuortennetin ylläpito

Hei joku :D,

Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.

Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.

Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito

Vastaa aiheeseen: Mun elämän huonot puolet

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top