Heii!
Oon nyt vähän myöhässä!😂 mut siis kuitenkin halusin vaan sanoo et älkää koskaa KOSKAAAN hävetkö itteenne ja omaa seksuaalisuuttanne! Ette te voi sille mitään ja se on ihan luonnollista tykätä tytöistä tai pojista tai kummastaki sukupuolsetsta tai ei kummastakaan riippumatta sun omasta sukupuolsesta! Älkää kuunnelko tyyppejä jotka väitää et ootte vähempi arvosii tai tietynlaisii vaan teijän seksuaalisuuden, ulkonäön tai sukupuolen takii! Eieieieiieie!! Ootte upeita just sellasena ku ootte! Niin sanotusti täydellisiä!
Jos mä nyt oon oppinu jotain mun elämän aikana nii sen et erilaisuus on ihme ja se on kaunista ja ihan mahtavaa!! Kuka haluais olla normaali!?❤️❤️
Rakastakaa ketä rakastatteki välittämättä toisten mielipiteistä!
Viel yks juttu tosta vanhemmille kertomisesta! Voit kertoo just sillon ku susta iteltäst tuntuu et oot valmis. Ja joskus vanhemmat tarvii vaan aikaa ajatella ne rakastaa teitä aina mitä tapahtuiski!💕
Moi oon pian 13.v ja syksyl meen yläasteel. Oon aina ajatellut et oon bi. Mut nyt ihan äsken iski ihan hirvee ahdistus siitä kun mietin just mitä muut aattelee musta ja yritän tosi kovaa päästä siitä mut se tulee aina takas mieleen. Mietin et mitä pojat/miehet aattelee mun ulkonäöstä, seksistä tai suudelmasta mun kaa jos en esim. Oo niin kokenu mut toinen on. Sit mietin et entä jos oon lesbo ku pojat ei silleen oikeen nappaa, mut mietin sit mä välil kadehdin muit tyttöi ulkonäöst, kropasta, äänestä, luonteesta, rohkeudesta tai osaavuudesta johonki lajiin. Joten haluun tietää onks jollain muulla tällästä?
Oon tosi pihal just nyt ja haluisin vaa mennä metsään ja itkee ja et olis joku lähellä joku ihminen mut mul ei oo ketään enkä pääse just sillon metsään kun haluun😭
Onks jollain muulla tämmöstä
Mä oon 17v, tyttö ja oon vasta täs lähiaikoin ruvennu miettii et mikäköhän mun seksuaalisuus on. Siis ku menin toiselle asteel opiskelee, meijän luokal on sellanen toooosi hyvänäkönen lesbo tyttö. Jaaa se kerto mulle koulun alussa et se tykkää musta jaa no siit on aikaa, jaa se ei enää kuulemma tykkää must silleen. MUTTA mul on problem, koska mä oon ihan päätä pahkaa rakastunu siihen… Ja aina ku se kattoo mua silmiin, mun sydän pamppailee hemmetisti. Jaa en oo koskaa tuntenu tälleen ketään äijää kohtaa… Ja nyt mietinki et oonko bi vai lesbo, siis joo jotkut äijät on niinku VAU mutt sit taas yleisesti KAIKKI muijat on sillee T Ä Y D E L L I S I Ä. Ja mä nii haluisin tyttöystävän, enemmä ku poikaystävän… Jaa en tiä miks kerron tätä tuntemattomil ihmisil, muutt en oikee pysty muil puhuu. (Ja muuten näkisittepä mun TikTokin FYP… Se on legit T Ä Y N N Ä maskuliinisia lesboa jaa LGPTQ hommeleita…)
Joo, täs mun valitukset, mut muistakaas kaikki et ootte täydellisiä, upeita ja ihania just tollasena ku ootte! <3
Siis sama homma täällä. Oon ollu ihastunut vaan poikiin irl, mut tykkään tosi paljon fiktionaalisista hahmoista ja ne naiset aina kyl viehättää. Ei haittas olla bi eikä lesbokaan. Naiset enemmänkin hahmoina ja pojat vaan poikina.
Oon 17-vuotias tyttö ja pienestä asti oon elänyt täysin heteronormatiivisuuden ympäröimänä. Robin ja Marcus & Martinus on olleet ainoat poikaihastukset koskaan ja nämäkin kaikki sellaisia perus ”fanitytön ihastuksia”. Siihen se poikien osuus sitten jäikin. Pienenä jo tiesin et meen joskus naimisiin, mutten koskaan oo kuvitellut miestä siihen. En myöskään naista sillä en tiennyt sen olevan mahdollista.
Alakoulussa ihmettelin miks mun kaverit haluaisi seurustella poikien kanssa – aattelin et eihän ne tajunnu mitään. Koskaan en valinnut ketään poikaa kehen ihastua, kavereilta ei onneks tullut sellaisia paineita. Mun äiti myös toitotti että turha sitä on seurustella peruskoulussa sillä harvoin ne suhteet kestää. Elämä oli ihan kivaa sinkkuna ja vasta lapsihan mä olin eikä pitäis stressata seurustelusta.
Kasiluokalla sitten tutustuin yhteen tyttöön instagramissa. Kuuluttiin samaan faniyhteisöön. Yritin tutustua myös muutamiin muihin tyyppeihin ja erään henkilön kanssa juteltiin hetki snäpissä. Hän teki mulle jo alussa selväksi ettei sukupuolella oo seurustelussa väliä ja se oli eka kerta kun sanoin olevani samaa mieltä tajuamatta kuitenkaan mitä se mun kohdalla tarkoitti. Meistä ei kuitenkaan tullut kavereita mutta musta ja tästä eräästä tytöstä tuli. Meidän tokan tapaamisen jälkeen (2 yötä hänellä) aloin tajuta että oonkin ihastunut häneen (mun ”gay awakening”). Siitä seuraavat melkein puolitoistavuotta ja tulin ekaa kertaa kaapista ulos biseksuaalina mun yhdelle hyvälle ystävälle joka on poika. Hän otti asian hyvin ja myöhemmin ruvettiinkin molemmat puhumaan tytöistä. Ja hänen kanssaan puhuin mun seksuaalisuudesta ja hiljalleen tulin muillekin kaapista ulos ja aloin tajuamaan itseäni paremmin. Mun läheisimmät ystävät oottaa jo aina updatea jos mun ja mun ihastuksen välillä on tapahtunut jotain.
Nyt mun vanhemmat sekä mummi ja suurin osa muistakin kavereista on tietoisia siitä että tykkään tytöistä. Ja toivon et muutkin olisi siitä tietoisia (mun oma tahto, ETHÄN TUU KAAPISTA ULOS JOS ET OO VALMIS🤎), osa varmaan onkin, en tiiä.
Just nyt en lokeroi itseäni yhteenkään boksiin, osittain ahdistavaa. Tulin ulos biseksuaalina koska se oli helpoin tapa selittää tilanne. Nyt sanoisin vain että tykkään tytöistä ja muusta en tiedä, eikä tarvi tietää. Sen enempää en selittele muille jos en halua. Tiedän varmasti sen että tytöt on mun juttu. ”I find men attractive but i’m not attracted to men” on mun tapa ilmaista poikien osuus mun seksuaalisuuden kannalta. En ehkä kuitenkaan seurustelisi miehen kanssa, mut toisinaan taas ajattelen että ehkä en vaan tykkää heteromiehistä tai stereotypisistä miehistä. Joskus tuunkin siihen tulokseen että oon lesbo tai tiedostan etten ainakaan ole bi. Joskus mietin niitä mitä jos -tilanteita, entä jos joku päivä ihastun ja haluan seurustella pojan kanssa? No hitto sitten olkoon niin!
Kaikki nää jutut on johtanut siihen että oon tajunnut olleeni kaksi kertaa ihastunut tyttöön jo alakoulussa ja nyt vuoden sisällä rohkaistunut kertomaan mun ihastumisesta (menneestä tai senhetkisestä) ihastukselle. Nyt lukiossa ollut kaksi ihastusta joista toinen takana päin. Rakastan sitä että rakastan tyttöjä (niin upeita!) ja mulle vaan sillä on just nyt väliä.
Seksuaalisuus on asia jota tutkit koko sun elämän ajan ja se saattaa muuttua sun kasvaessa, oppiessa ja muuttuessa – löytäessä itsesi. Sun ei koskaan tarvitse tai pitäis tarvita ”perustella” sun seksuaalisuutta jos et halua. Eikä se myöskään oo valinta. Joku päivä voit huomata että ehkä ootkin joku muu ja se on täysin okei! Älä pelkää lokeroimista, ei sun tarvi olla lesbo tai bi tai mikään muu että voisit kokea rakkautta vaikka tytön kanssa. Kunnioita, kuuntele ja rakasta itseäsi. Ja niille keille oman seksuaalisuuden ymmärtäminen ja ”oman paikan” löytäminen on haastavaa: kaikki selkenee lopulta ❤️
Moikka! Siis mun mielestä kaikki ihmiset on saman arvosia ja kaikki tommone syrjintä ja kiusaaminen yms tyhmä pitäis ehdottomasti lopettaa!!! Ihan tyhmää sellane! En osaa sanoa, et voitko koskaan tulla joskus muille kaapista yms, se on sun oma päätös, saat jos haluut mut ei oo pakko. Ja älä mieti muitten reaktiota, se on niitten oma ongelma mitä ne ajattelee ja sanoo! Sä saat olla kuka oot ja piste!<3 Mut tottakai se jännittää ja mietityttää, ymmärrän sama tääl. Emt uskallanko ite tulla joskus kaapista jollekki, saa nähä. Ja emt, ton mukaa vaikutat siltä, et ainaki tykkäät pojista ja tytöistä ehk, mut et välttis oo bi, on muitaki vaihtoehtoi. Kanttii miettii tarkkaa, et mikä niist sopii just sulle ja ei mitää kiirettä, sun ei oo pakko määritellä ittees. Harmi, et sun läheiset on tota mieltä! Tsemppii!!<3<3
Moi mä oon siis 13.v tyttö ja oon jo aika pitkään miettinyt että oonko lesbo tai bi. Kun mä olin ehkä kolmas luokalla nii olin ”ihastunut” yhteen poikaan mut ku nyt jälkikäteen mietin nii en mä ehkä ees sillon tienny mitä ihastuminen oikeesti on halusin vaan olla samanlainen kun mun kaverit jotka oli ihastunut poikiin ja ne kerto kaikkia hyviä salaisuuksia ja mäkin halusin vähän niinku ”kuulua joukkoon”. Sit ehkä noin vuosi myöhemmin ihastuin toiseen mun luokkalaiseen poikaan jolle mä tuskin ees juttelin. Se oli silloinkin vähän outoa koska en ollut niin varma siitä koska hän oli välillä tosi ärsyttävä ja halusin että en ikinä enää näkisi häntä kun menen ylä asteelle. Kun mä sitten menin ylä asteelle ja alotin samalla uuden harrastuksen,tanssin niin ihastuin siellä yhteen tyttöön joka oli mielestäni tosi kaunis ja kiva vaikka hän ei ollutkaan mikään paras tanssija. En ole kuitenkaan varma tykkäänkö hänestä enää. Ja olen ehkä ihastunut uudestaan yhteen tanssiryhmäläiseen. Aina kun mietin tulevaisuutta niin haluaisin olla naimisissa tytön kanssa…
Mä en tiedä mikä oon. Oon hetki sitten ihastunut mun besuun se on siis samaa sukupuolta ja sitä ennen must tuntu et ehk olin ihastunut yhteen poikaan. Ja siis se juttu on et nyt en oo ihastunut kehenkään ja mä siis haluisin olla lesbo.
Oon siis 13 koht neljätoista ja oon aina ajatellu et oon hetero mut en oo enää varma koska mul on ehkä jotai tunteita mun yht kaverii kohtaa joka on kans tyttö mut en yhtää tiiä ku oon monta kertaa ihastunut moneen poikaan ja en tiiä et oonko ihastunut siihen mun kaveriin vai en ku aina rupeen vaan hymyilee ku aattelinki sitä mut se vaan ahdistaa