Olen neuvoton. Minulla on poikaystävä, mutta meillä on eri uskonto. Vanhempani eivät pidä siitä että hengailen kyseisen pojan kanssa, ja pojan vanhemmat ovat samaa mieltä omieni kanssa. Kummankaan vanhemmat eivät tiedä että seurustelemme, koska kummallakaan ei ole uskallusta kertoa juuri uskontojemme takia. Joudumme tekemään kaiken (halailu, pussailu yms.) salassa, eikä ole mukavaa vain salailla ja piilotella kaikkea mitä teen poikkikseni kanssa. Pitäisikö kertoa vanhemmille vai mitä pitäisi tehdä? En jaksa kohta enään!!!?
Se on mielestäni aina vähän sääli, jos uskonnot tulevat kahden ihmisen rakkauden tielle. Koska loppujen lopuksi, mitä sillä on merkitystä, mihin uskoo? Suurin osa uskonnoista joka tapauksessa perustuu lähimmäisenrakkauteen, perheestä ja läheisistä huolehtimiseen sekä yhteisöllisyyteen, joten niin kauan kun molemmat uskontonne ovat tasa-arvoisia ja kohtelette toisianne hyvin, vain sillä on merkitystä. Vanhemmille kertominen, varsinkin, jos he ovat kovasti tätä kaikkea vastaan, voi olla hankalaa, joten kenties kannattaisi ensin aloittaa jostakusta aikuisesta, jota molemmat osapuolet voivat ymmärtää ja kuunnella? Esimerkiksi seurakuntanne pappi (tai rabbi, imami, tai muu hengellinen johtaja, mikä onkaan uskontonne). Joku kuitenkin sellainen, joka kenties ymmärtää tilanteenne, sekä uskonnot, joihin kuulutte. On nimittäin hyvä saada tukea elämän isoihin hetkiin, kuten kertoa jotain, mitä vanhemmat eivät välttämättä arvosta.
