Onko täällä samanlaisia nuoria kuin minä?
Aloin yks ilta selailemaan näitä keskusteluja läpi yrittäen löytää vertaistukea tunteilleni, mutta en sitä löytänyt. Kirjoitan tän siinä toivossa, että tälle nettisivulle on eksynyt joku toinenkin, jolla olisi samanlaisia tunteita.
Eli oon 13v poika, ja tuntuu että tässä maailmassa ei ole nuoria, joilla on samoja ongelmia kuin mulla. Mun pulmat elämässä ovat jotenkin kafkamaisia, niin sanottujen normaalien pulmien ja tekstikirjoihin kuvatun ’ihmissuhde- ja käytössysteemin’ ulkopuolella, että edes ammattilaiset eivät osaa auttaa niissä. Aloin käymään vähän aikaa sitten psykologilla, mutta hänkin on sanonut, että ei ole tavannut samantyylistä 13-vuotiasta aiemmin. Sanoo vain, että odota niin asiat muuttuvat.
Mulla ei ole kavereita luokaltani, koska he eivät ymmärrä mua, enkä mä heitä. Tuntuu välillä, että oon ihan eri planeetalta. Ihan kuin meidän aivot olisivat viritetty erilaisiksi. Mua kiinnostaa maailmanpolitiikka, historia ja kirjallisuus, kun taas heitä kiinnostaa some ja ihastukset. Mä en edes ole koskaan ihastunut kehenkään. (milloin yleensä ihastutaan?)
Koulunkäynti on mulle täynnä paradokseja. Mä nukun tunneilla enkä opiskele yhtään, hyvä jos teen läksyt, mutta mun keskiarvo on silti 10. Kaipaisin jotain haastetta, vaikka kaikki muut haluavat helpompia tehtäviä. Tykkään olla enemmän opettajien kanssa kuin mun ikäisteni. ’Rentoutumis’tunnit ovat kaikista vaikeimpia. Kaikki sanoo, että oon hirveen viisas ja tiedän paljon, vaikka en tunnu saavan selkoa edes itsestäni.
Eli lyhennettynä kaipaisin tietoa, että olenko oikeasti ainut 13v poika, joka ei millään muotoa samaistu ikätovereihinsa, vai onko täällä muita? Onko jollain jotain neuvoja ystävän löytämiseen?
Sori että vastaan tänne, vaikka en oo poika :) Oon siis samanikäinen tyttö, ja musta tuntuu aika lailla samalta…
Mä en osaa sanoa tähän mitään järkevää, mutta sä kuulostat hyvältä tyypiltä. ❤️ Kannattaa jatkaa opiskelua mahdollisimman pitkälle, jossain vaiheessa tulee kyllä haastetta. Sä pystyt vielä muuttaa maailmaa, oikeasti. Suosittelen lähtemään politiikan suuntaan, sinne tarvittais enemmän älyä ja sitä kautta pääsee vaikuttamaan asioihin. Just sun kaltaisia ihmisiä tarvittais maailmaan enemmän :)
Kunhan pääsee peruskoulusta kunnialla läpi, siitä on jo helpompi lähteä suuntautumaan jollekin tietylle alalle ja sitä kautta löytää samankaltaisia ihmisiä ja kavereita sun elämään. Unohda ne urpot sun ympärillä ja keskity OLENNAISEEN. Tää saattaa kuulostaa oudolta, mutta sulla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa koko maailman tulevaisuuteen. Ja mä toivon, että sä myös käytät ne.
Onnea! 🍀
Olet ilmeisesti yläkoulussa vai, kun olet 13? Yläkoulussa matikka on ehkä yksi harvoista aineista, jossa voi saada haastavampia tehtäviä. (Oletko muuten tasaisen lahjakas kaikissa aineissa vai lisäksi erityisen lahjakas joissain? Ja onko lemppariaineita? ) Lukiossa sitten (Oletan, että menet lukioon. Pahoittelut, jos et.) saa muissakin aineissa haastetta. Olet ilmeisesti hyvin lahjakas ja nopea oppimaan. Tällöin kannattaa muistaa, ettei takerru vähätöiseen opiskelumalliin enää lukiossa. Itselläni olisi lukio ainakin mennyt ihan pieleen, jos olisin vetänyt sen yläkoulutyylillä. Jos kuitenkin on valmis tekemään töitä, lahjakkuudesta oppimisessa on erittäin paljon hyötyä.
Oletettavasti olet vain henkiseltä iältäsi paljon muita edellä. Enkä tarkoita tällä missään nimessä sitä, että ”normaalit” olisivat jotenkin jälkeenjäänempiä tai huonompia vaan sitä, ettei useimpia 13 vuotiaita kiinnosta mainitsemasi asiat. Kannattaa kuitenkin yrittää tulla toimeen kaikkien kanssa ja yrittää saada kavereita. Siinä voi auttaa se, ettei ainakaan tarkoituksellisesti profiloidu ”luokan einsteinina” vaan pikemminkin hyvänä tyyppinä. Vrt. Hullu hullumpi yläaste Kalle vs Kaapo (tietysti animaatiosarjan ollessa kyseessä hahmot on vedetty ihan överiksi) mutta eli profiloituuko osaamisen kautta vai henkilönä, joka osaa. Itse ainakin olen semmoinen tyyppi, että menen tekemään jotain ja tutustun asian äärellä uusiin ihmisiin eli mitä sosiaalisempi on sitä todennäköisempää on saada kavereita. Toki tämä on hankalaa, jos muut ovat koko ajan vain puhelimella tms.
Jos koulu ei anna tarpeeksi haastetta, kannattaa tosiaan käyttää aivokapasiteettiaan vapaa-ajalla johonkin mielenkiintoiseen ja kehittävään harrastukseen. Esim. kirjallisuus on erittäin oiva ja sivistävä valinta. Tärkeintä olisi, ettei turhaudu liian helppoon kouluun.
Moi,
Oon ite 17v enkä siis mikään ammattilainen. Mullakin on ollut ala- ja yläkoulussa vaikeuksia saada kavereita. Ehkä paras askel on se, että koittaa lähestyä jotain vähänkään saman henkistä ihmistä. Joku joka on aktiivinen historian tunneilla esimerkiksi! Jos tuntuu liian vaikealta lähestyä kasvottain, niin voit aina laittaa viestiä.
Netissäkin löytyy paljon ihmisiä, joista voi saada hyviä kavereita. Mulla on monia, ihan Suomesta, mutta myös ulkomailta. Kuitenkin somessa ja netissä on aina omat riskinsä, joten kannattaa olla varovainen, eikä kertoa kaikkia henkilökohtaisia tietoja. Nimi ja ikä on ihan ok, maa kans. Mut ei sun tarvi kertoo sun paikkakuntaa tms.
Toivottavasti kavereita alkaisi löytymään<3
Itse olen 13.v tyttö ja mulla on sama tunne kaikkien muiden kavereiden kanssa paitsi mun parhaan kaverin, jonka kanssa meillä on samat kiinnostuksen kohteet.Olen toisaalta hyvä myös muokkautumaan ympäristön mukaan ja siksi tulen kaikkien kanssa toimeen.Mutta eiköhän ennen pitkää löydy joku kaveri ja jos ei tunnu löytyvän niin tokihan muutosta voisi vanhempien kanssa jutella
Kyllä jossain on varmasti nuori joka on sun kaltanen. Itse ongelmaan en oikeen osaa antaa apua kun omat sosiaaliset taidot on noh… erittäin puutteelliset ja koulutyöki on vähä niin ja näin. Ihastua voi millon vaan, ja jotkut ei ihastu ollenkaan. Ootko miettiny et saattaisitko olla aseksuaali tai aromanttinen? Onko sulle ikinä tehty mitää nepsy tutkimuksia? Sieltäki saattaa löytyä jotain. Mut voi myös ihan hyvin olla et oot vaan erilainen. Siinä ei oo mitään vikaa, ja musta kuulostat ihan kiinnostavalta tyypiltä. Toivon et löydät omanhenkistä porukkaa :)
Testaa netissä sun IQ. Jotkut tosi älykkäät ihmiset ei vaan ymmärrä oman ikäisiään. Tää oli nyt vaan tämmönen random neuvo :D
Haluan totta ihmeessä tutustua suhun! [osa viestistä poistettu]
Moi olen 12 vuotias tyttö. Ja musta tuntuu täysin samalta mutta mulla on ihastus ja 4-6 kaveria ja ne ovat tukena mulle ja viestitellään joka päivä
Tsemppiä sulle 💚!
Hyvää kesää kaikille 🌺💐💚🌴
Hei! Olen 14-vuotias tyttö. Mullakin on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Tykkään kirjallisuudesta ja politiikasta ja historiasta. Vaikutat mukavalle ihmiselle. :) Munkin kaverisuhteet on vähän niin ja näin. Toivon että löydät edes yhden tai pari hyvää kaveria. (Sori jos latelen neuvoja kun en itsekään ole mitenkään sosiaalinen. 😅) Tsemppiä tulevaan! 😊
sädcat✨️🏳️⚧️🌈 mainitsikin jo nepsy-tutkimukset ja olen samoilla linjoilla. Kuvailemasi asiat ovat tietääkseni autismin piirteitä, eli saatat olla neurokirjava (spektri, johon kuuluu esim. autismi, adhd, aspenger…) Nää on tosi normaaleja asioita, mutta harmillisesti niistä ei oikeastaan opeteta koulussa. Itse olen 16v ja vasta lähiaikoina tajunnut, että mun erilaisuuden tunteet voi liittyä neurokirjavuuteen. Kannattaa siis tutustua aiheeseen netissä ja puhua alan ammattilaisille (monet psykologit ei välttämättä osaa tunnistaa autismin piirteitä).
Ja vaikka ei saisikaan mitään diagnoosia neurokirjavuudesta, on mielestäni hyvä huomata, että erilaisuus johtuu nimenomaan aivojen erilaisesta toiminnasta. Kyse ei ole kuitenkaan siis sairaudesta!
Toivotan sulle paljon onnea elämään. Jos sun tapauksessa on kyse neurokirjavuudesta, voi se johtaa haasteisiin elämässä (tää yhteiskunta on tehty nenteille eli neurotyypillisille), mutta kun oppii tuntemaan itsensä paremmin, voi huomata että neurokirjavuuteen liittyy paljon hienoja asioita! Ja mä lupaan, on olemassa samanlaisia ihmisiä kuin sä, mutta saatat törmätä heihin vasta myöhemmin elämässä :)
Jos on kysyttävää, voin yrittää auttaa. Vaikka en tosiaan mikään ammattilainen olekaan
Oon ite 13v tyttö, ja pystyn samaistuu tosi paljon. Ihmiset ei ymmärrä mua, koska tykkään historiasta, lukemisesta ja muusta sellasesta, enkä oo koskaa ihastunu kehenkään. Oon aina ollu kaikkien mielestä se luokan ”hikke”, vaik oikeesti en lue kokeisiin paljoo tai mitää ja silti pärjään tosi hyvin. Mä myös ahdistun tosi helposti, ilman mitään syytäki.
Haluaisin tutustuu suhun, ja toivon et löydät samanhenkisiä ihmisiä, jotka ymmärtäis sua🫶
Moi! Mä oon 14v tyttö ja mustaki tuntuu kyl väliltä siltä, ett en kuulu joukkoon ja mulla ei oo ihastuksia. Mä yritän ainaki ite olla enemmän oma itseni ja korostaa sitä, koska ehkä sitte mä saisin kavereita enemmän ( mulla on siis muutama kaveri, mut ne on nii erilaisii.) Mut joo, en ees tiiä miks vastasin tähän mutta piä kiva päivä ig:)
Dont worry!! Kouluaika on kuulemma pahin, jos on vähä erilainen tai jos ei tunnu kiinnostuvan samoista jutuista ku muut mut se helpottaa sitte kun löytää ihmisiä jotka on saman henkisii ja joilta saa vertaistukee<3