Kirjoittelen ny tänne vaa ku en saa nukuttuu :D
En oo koskaa nuorempana aatellu et oisin tullu kiusatuks koska aina aattelin et kiusaamiseen kuulu väkivalta, jota en oo ite kohannu. Mut nyt lukios oon tajunnu kui epäreilusti muut on ain kohellu mua peruskoulus. Mut jätettii tosi usein kaikesta ulkopuoliseks jo iha eskaris. Ylä aste oli ehkä pahin,, joo ehkä mä en mee yksityiskohtiin.💀 Lukios kaikki on ollu nii mukavii vaik oon tosi awkward ja omituine edelleen. Oikeesti haluisin vaa kuuluu enemmän joukkoon ja esim oikeesti tehä asioit mun ikäste kaa, mut must ain tuntuu ettei kukaa haluu mua mukaa kosk kukaan ei kysy. Tiiän et pitäs tyyli ite oma alotteisesti mennä kysyy et pääsiskö mukaan mut jotenki ahistaa ku ei tiiä ketää nii hyvi. Joo en mä ees tiiä mikä mun pointti oli :D
Moi!
Se on ihan hyvä asia vaan että käyt nuo nyt läpi ja ymmärrät paremmin. Muista että se kokemus voi jättää juuri noita pelkoja että jos lähestyy niin toistuuko se?
Se on kuitenkin ollutta ja mennyttä. Sinua kohdellaan paremmin lukiossa ja huomaat itse eron. Sinulla on ihan samanlainen oikeus hyvään kohteluun kuin muillakin mutta et ole aina saanut sitä. Ajan kanssa se ei tunnu enää pahalta koska ei ole syytä murehtia muiden tekemiä vääriä asioita ja osaat nyt jatkossa tunnistaa sen.
Tie parempaan huonosta kohtelusta tuntuu vähän pahalta mutta noillakin tunteilla on tarkoitus. Niiden avulla se ulkopuolisuuden tunne vähenee ja alkaa olla vastaanottavaisempi muille. Sitä kautta huomaat että muutkin alkaa ottaa yhteyttä enemmän, suomessa kun on tapana antaa toiselle tilaa jos pelottaa tai ujostuttaa.
Tervetuloa aikuisuuden ensi portaille Sunrise! Se ei tunnu siltä mutta olet avautumassa elämälle ja uskon että sinulla on vielä paljon ihania hetkiä ihan lähitulevaisuudessa!