Oon 13 mun äitillä on leukemia pelkään että se kuolee ja jään yksin isän kanssa.Se sen leukemia on sillä asteella että se ei vielä tarvii hoitoa mutta sit ku se tarvii jos ne sen tabletit ei auta .
Hei. Tällaisessa tilanteessa kannattais ottaa yhteyttä johonkin luotettavaan aikuiseen, esimerkiksi koulukuraattoriin tai lasten ja nuorten puhelimeen. Äitiäs pelottaa varmasti yhtälailla, koita viettää aikaa äitisi kanssa, kysy asiasta ja juttele. Älä jää yksin pelkojen kanssa.
Heippa!
Ikävä kuulla että joudut kokemaan tuollaista stressiä! Leukemia ja mikään syöpä ei ikinä ole haluttu vieras mutta positiivista on että äitisi on kertomasi mukaan kuitenkin ihan hyvässä kunnossa sairauteen nähden.
Olisi todella tärkeää jos voisit jutella jollekin koska heille (esim. läheinen sukulainen, muu luotettava aikuinen, vaikka juuri vanhempasi tms) voisit kertoa peloistasi ja saada paljon tukea ja rohkaisua. Syöpä on aika pelottava asia kun siitä ei tiedä paljoa joten uskon että monet läheisesi pelkäävät samanlaisia asioita.
Uskon että äitisikin haluaa sinun olevan rohkealla mielellä eikä halua sinun pelkäävän liikoja. Olet hänelle varmasti rakas ja toivon että voisit kertoa murheistasi jollekin.
Myös koulut tarjoavat paljon apua mm. koulupsykologin ja -kuraattorin muodossa.
Saatat ehkä ajatella että ”niinhän aina sanotaan, puhu jollekin”, mutta kokemuksesta voin sanoa että se on auttanut niin minua kuin monia muitakin täällä.
Kuulostaa kuitenkin että sulla on läheiset suhteet vanhempiisi. Se on oikein ihana asia ja vaikka ei olisikaan kenelläkään mitään ongelmaa, niin kannattaa aina osoittaa että olette tärkeitä :)
Lisäksi, nykyaikaiset hoitokeinot ovat edistyneet valtavasti ja vaikken mitään parantumistilastoja olekaan tutkinut, voin sanoa että lääkärit kyllä yrittää parhaansa.
Eräs läheinen tuttavani sai vanhempana pahan syövän ja sai sen jälkeen vain hyvin vähän elinaikaa, mutta elikin paljon odotettua pidempään. Ikinä ei siis kannata luovuttaa ja kertomasi mukaan teillä kuitenkin asiat on paremmin.
Murehtiminen on ihan normaalia mutta sitä voi vähentää keskustelemalla ja sitten keskittymällä olennaiseen, yhteiseen aikaan ja elämiseen. Pelkkä ahdistuminen ja pelkääminen vain kuluttaa voimia eikä siitä ole mitään hyötyä. ja monesti asiat vaikuttaa pelottavammilta ja suuremmilta kuin ne onkaan.
Mutta ennen kaikkea, kädet ristiin ja vaikka huokaise. Jeesus on meidän kaikkien vierellämme ja haluaa pitää meistä huolta. Voit olla 110% varma että jokainen pieni toiveajatuskin kuullaan varmasti ja hän vastaa siihen omalla tavallaan. Ei ehkä aina äkkinopeiden vastausten avulla, mutta omalla ajallaan niin että se on meille parhaaksi. Raamatusta esimerkiksi psalmit ovat todella rohkaisevaa luettavaa ja aina kun mulla on jotain mikä pelottaa, luen niitä :)
Myös esimerkiksi virsi numero 8 on todella ihana ja suosittelen lukemaan sen sanat vaikka netistä, se kertoo selvästi ettette ole yksin.
Paljon tsemppiä ja siunausta! Paras neuvo mitä mulla on, on keskustella jonkun läheisen/luotettavan aikuisen kanssa kuten myös ylempi teksti jonka kirjoitin.
Muistathan myös MLLn palvelut (chat, puhelin- ja kirjepalvelu sekä Huoli puheeksi – kaavake) jotka tarjoaa apua ja neuvoja miten toimia eri tilanteissa.
Toivon kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! Ole rauhallisella mielellä vaan, voimia!
Oon tosi pahoillani.En valitettavasti voi sanoa,että hän selviytyy varmasti,mutta aina kannattaa toivoa.Äitini ystävä sairastui aikaa sitten kohdunkaulansyöpään,ja selvisi.On siis mahdollista,että hän selviää.Toivottavasti!♥
Voimia sulle! Voisitko puhua sun vanhempien kanssa tästä? Tai isovanhempien/muiden läheisten kanssa? Tukisitte toisianne. En oo asiantuntija mut jos äitisi ei vielä tarvitse hoitoa niin sillä on tosi hyvät mahdollisuudet voittaa leukemia. Toi on tosi taskasta sulle ja uskon et oikeesti helpottais jos juttelisit aikuisen kanssa. <3
Hei
Aika harmillista , ettei sinulle ole kukaan vastannut. Mitä jos menisit käymään koulukuraattorin juttusilla tai kouluterveydenhoitajan. Sieltä kautta saisit varmasti konkreettista apua. Hyvät ystävät on myös hyvä tuki. Ehdottomasti kannattaa puhua asia pois, ettei jää liikaa mieleen pyörimään. Tsemppiä ja jaksamista sinulle. :)
En ole mikään leukemian asiantuntija, joten en osaa kommentoida tuohon kuoleman mahdollisuuteen. Mutta sen haluan sanoa, että toivon sydämeni pohjasta, ettei äidillesi käy kuinkaan! Paljon voimia ja jaksamista. On epäreilua, että sinulla on noin suuri taakka harteillasi, ja vieläpä noin nuorena. Toivotaan parasta. <3 Kaikkea hyvää, olet todella arvokas ihminen!
Kauheeta! Mikään ei ole vielä varmaa. Aika näyttää. Toivossa on hyvä elää ! <3