Turun nyt tänne kun voin puhuu anonyyminä. Oon siis 13v tyttö ja mulla on paha olla mulla ei oo diagnosoitu mitään enkä ole puhunut tästä vanhemmille tai edes kavereille. Oon aina ollut luonteeltani tosi semmonen äänekäs ja ärsyttävä ja oon vieläkin mutta nyt tällee puolen vuoden sisällä musta on alkanut tuntua että mun kaverit vihaa mua. Mulla on sellainen olo että jos en oo huomion keskipisteenä musta ei välitetä mut jos oon se tekee musta ärsyttävän ja mua vihataan. Mulla on ollut pitkään sellainen tilanne että meidän koulussa on matematiikka luokka johon oli pääsykokeet toisen luokan lopussa. Mun kaikki kaverit haki sinne ja mua ei oikeen napannut matikka mut hain sinne kuitenkin kun en halunnu jäädä yksin. No en sit päässy ja olin ihan fine sen kanssa mutta viidennellä luokalla mua rupesi se oikeesti harmittamaan ja nyt kuudennella se on pahentunut tosi paljon. Mulla oli joulun jälkeen helmikuussa 2021 uudestaan pääsykokeet sinne matikka luokalle koska halusin mun kavereiden luo ja olin viidennestä luokasta asti vihannut mun luokkaa ja luokkalaisia. Ajattelin että se on ihan ok koska oon se meidän luokan loneri joka on vaan ja aina niitten matikka luokkalaisten kanssa. Hain uudestaan sinne matikka luokalle ja en päässyt jonka jälkeen olin tosi surullinen ja en oo oikeen päässyt siitä vielä yli. Mua ahdistaa usein luokassa vihaan itteeni [osa tekstistä poistettu] mutta en halua kertoa siitä koska musta tuntuu että mulle sanottaisiin että kerjään huomioo ja että sulla on kaikki ihan hyvin. Oon aina saanut kokeista tosi hyviä numeroita ja oon aina ollut hyvä koulussa mutta nyt mun numerot on alkanut laskea kasiin ja seiskaan. Mun äiti ei pyydä multa paljoa muuta mutta musta se painostaa mua koulun kanssa ihan hirveesti. Se esimerkiksi on sanonut että jos yrittäisin saisin kaikista kymppejä eli se odottaa multa tosi paljon. Mun äiti myös vertaa mua mun kolme vuotta nuorempaan siskoon ja jos unohdan tehdä läksyt multa otetaan puhelin pois viikoksi ja sillon ne sanoo vaan että sä et hoida sun koulua tarpeeksi hyvin. Mä en tiiä mitä mun pitäisi tehdä kun usein mulla on tosi paha olla mutta sitten ajattelen että ei tää oo mitään sulle nauretaan jos meet itkee jollekin näistä asioista.
Hei,
Kiitos viestistäsi. Asiasi josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
