Paniikkikohtaukset ilman syytä

Otsikko kertookin jo aika hyvin, eli oon alkanu samaan ahdistus/paniikkikohtauksia ilman syytä. Mua on koulukiusattu pahasti, joten ahdistusta mulla on ennenkin ollu mm. Siellä vanhassa koulussa missä mua kiusattiin ja aina kun näin ne kiusaajat. Mut se oli erilaista. Ne oli vaan siihen liittyvää. Sillon pystyin helposti selittämään ne aina mun vanhemmille yms. Tänään sain kesken tunnin oudon kohtauksen. Mun yks kirja on kauan ollu kadoksissa, ja tänään kun opettaja sano siitä huomasin et mul tuli pieni ahdistunu olo(mulle koulu on tosi tärkeetä ja haluisin olla täydellinen). Huomasin sit myös et mun kello oli jääny kotiin(käytän ylensä kelloa koska en pysty olla tietämättä minuutilleen aikaa ja istun aina luokan nurkassa perällä jonne ei kello näy). Ja jotenki sekin ahdisti mua. Sitte pyörittelen niitä asioita päässä kunnes tajusin et en oo kuunnellu yhtään tunnilla ja pitäis alkaa jo tekee vihkotehtävii. Siinä jotenki mulla vaan alko vähän sumenee silmissä, sydän hakkaa rinnassa, ja äänet jotenki ”kaiku” korvissa ja hengitys tiheenty. Jäin vaan istuu ihan paikalle ja mun teki mieli itkee ja kirkuu. Lähin sit nopeesti vaan luokasta ulos ja kaikki varmaan aatteli et menin vessaan niin fine. Menin sit vessaan ja aloin vaan itkeen hysteerisesti ja lähetin mun äidille viestin et mua alko ahdistaa. Se vähän ihmetteli koska en oo enää siellä vanhassa koulussa ja ei ees ollu mitään syytä periaatteessa. Oon myös sanonu etten enää haluu psykologille koska se ei osaa auttaa mua. No mä sitte lähin koulusta mut mulla on edelleen vähän epämiellyttävä olo.. Ja huomenna kouluun meno ahdistaa. Äiti sano et tää vois johtuu vaan mun univeloista mut eikai se välttis? En tiiä mitä tehä, koska kukaan ei tunnu osaavan auttaa mua. En myöskään haluu lääkkeitä, mulle on ehdotettu monesti ja oon kieltäytyny. Kannattaisko mun vaan alkaa syödä niitä? Ja miten pääsisin ahistuksesta yli? Otan neuvoja vastaan!! Myöskin mul on vaikeeta koulussa:/ ei arvosanojen suhteen(ne on ylensä jotain 9-10), vaan en tunne kuuluvani luokkaan. Mulla on kavereita joitten kanssa oon, mut kuitenki tunnen itteni yksinäiseks… Aina jos joku ees kattoo muhun vähän tylysti tai nauraa niin mulle heti tulee ”toi katto miten hirveeltä mä näytän” ”toi nauro mulle” Kai tää on sinänsä ihan normaalia, mut mulle on vaan viel lisäks jääny ulkoset että sisäiset arvet kiusaamisesta ja musta tuntuu et kaikki muut on täydellisiä paitsi mä.. Ja onhan sen outoa, mut nään ne kiusaajat täydellisinä ja niin varmaan kaikki muutkin🤷🏼‍♀️
Tästä tuli hirveen sekava ja valitus mut toivottavasti tästä sai selvää ja en hirveesti poikennut aiheesta😂

Kiitos jos luit tänne asti! <3
nyt meen yrittää parantaa unirytmiä…