Hei kaikki. Olen 16 vuotias poika ja harrastan tietokonepelaamista. Lisäksi käyn salilla ja soitan instrumenttia. Vanhempani ovat ns. vanhempaa sukupolvea jotka eivät ymmärrä pelejä. Isäni laittoi pelaamiselleni rajaksi 10h viikossa. Itse ajattelen tämän olevan liian vähän enkä pärjää pelissä, jos pelaan vain vähän yli tunnin päivässä. Sitäpaitsi tykkään pelata ja haluan edistyä pelissä. Koulu menee suhtkoht hyvin ka 7.8 ja on paljon kavereita. Itselle omasta mielestä optimipeliaika olisi 15h viikossa ja 6 päivänä viikossa. Isäni ei vaan kuuntele minua eikä jousta yhtään vaikka sanoisin mitä.
No huhhuh. Mun KA on 7.4 ja mun äiti ei anna mun pelata ku tyylii 2 tuntii viikos.
Moikka!
Hienoa että sulla on noin paljon harrastuksia! Mikäli oikein ymmärsin et kuitenkaan tuijota ruutua ihan kokoajan vaan sulla on muutakin tekemistä mikä on tosi hyvä.
Yleensä säännöt mitä vanhemmat määrää on vaan rakkautta ja välittämistä vaikka se voi tuntua lapsesta vaan turhalta määräilyltä ja jopa ”kiusaamiselta”.
Voisitteko tässä tilanteessa päästä jonkinlaiseen kompromissiin? On tosi hyvä ”sääntö” tai aate mikälie, että niin kauan kuin on koneella, on saman verran ulkona tai ainakin liikkuu sitten sisällä.
Taisin jo johonkin viestiketjuun täällä laittaa, että ”vanhanaikaiset ihmiset” ei kuitenkaan ole tyhmiä vaikkei se tekniikka olisikaan vahvin ala. Tietokoneella olo voi siis aiheuttaa niskakipuja (tää on kyllä totta pakko sanoa, mullakin välillä venähtää tietokoneajat vähän ylipitkiksi ja saan sitten jonkun viikon parannella kipeää niskaa ja kuivia silmiä), kuivia silmiä kuten sanoin ja jotkut kärsii myös levottomuudesta, ärtyisyneisyydestä jne.
Joten rajat kyllä on rakkautta vaikka se voi tuntua vähän tylsältä.
Kompromissi saattaisi olla siis ehkä paras vaihtoehto teidän molempien kannalta, pätkäisisitte puolesta välistä poikki ja vaikka tekisit sitten sen eteenkin jotain kuten juuri se ulkonaolo?
Joissakin kodeissa on myös sellainen käytäntö, että hyvästä koulunumerosta saa luvan pelata vähän pitempään tms vaikka aika hyvinhän sulla toi koulukin näyttää menevän.
Kehittymisen halu myöskin tietokonepeleissä on ihan hyvä asia, netin ja pelien kautta voi mm. oppia esim. englantia, avaruudellista hahmottamista yms. joten ei se pelaaminen kuitenkaan vaan pelkkää pahaa tekemistä ole kunhan pitää peliajat järkevissä mitoissa.
Yrittäkää siis keskustella ja tehdä kompromisseja, kun isäsi huomaa että säkin voisit olla valmis joustamaan jossain, uskon että hänkin antaa vähän lisää peliaikaa?
Tsemppiä ja siunausta! :)
Olen KuumanSuklaan kanssa aika lailla samoilla linjoilla, joten en turhaan pitkitä juttua. Siinä jo hyvä pohja jos löytyy muita harrastuksia, melko varma tapa pitää pelittämine harmittomis rajois.
Toisaalta voit ajatella, että mitäpä niistä pelirajoista, älä ainakaan keskity niiden täyteen käyttämiseen. Älä turhaan mittaa tunteja, pelaa vaan jonkun verran päivässä, äläkä turhaan liian monena päivänä viikossa. Tämä metodi siis omasta kokemuksesta auttoi hölläämään vanhempien asettamia rajoja. Enemmän vanhempia tuntuu haittaavan jos pelaa joka päivä pari tuntia, kuin jos pelaa kahtena päivänä 5h/päivä.
Pelaamisessa pätee sama kuin kaikessa muussakin, niin kauan kun ei normaalia elämää häiritse, no problem. Nimim. pelaa 8-12h viikos, ja koulumenestys pysyy korkialla :D
Terve olen 15 vuotias poika [Osa tekstistä poistettu], omat vanhemmat ovat täysiä kontrolli friikkejä.
rajoittavat puhelimen käyttöä ruutuajoilla miten huvittaa ilman sen suurimpia syitä, tämä on hankaloittanut ystävä suhteita ja olen esimerkiksi jäänyt kaveriporukkani ulkopuolellle, joka on syrjäyttänyt minut täysin.
olen yrittänyt puhua heille asiasta muttahe käskevät vain parantaa koulun käyntiä, mikä on omasta mielestäni ihan sujunut ka 8.2. En tiedä mikä enään neuvoksi joten antakaa vinkkejä