En osaa tätä sijoittaa muuhunkaan kategoriaan täällä mutta siis joo. Mulla siis kaveri jolla on todettu masennus, [osa viestistä poistettu] nyt on onneks ollu kuivilla jo aika kauankin josta oon super ylpeä, mut silti pelottaa hänen puolesta ku syksyllä tapahtui yks asia josta nyt en ala tarkemmin selittää ku nii monimutkasta mut yksinkertaisuudessaan häntä alettiin kiusaamaan hänen entisen parhaan kaverin toimesta, sen takia pelkään et hän sortuu taas itsensä satuttamiseen. En tiiä mitä voin tehä hänen hyväkseen, kyselen ain vähintään kerran kuussa et miten hänel menee ja yleensä vastaus on ”en oikee tiiä” kysyn et mitä hän on tehny ja kysyn et eihän se kiusaaminen oo jatkunu, pahentunu tms, ja en oikee koskaan saa häneltä sellast kunnon vastausta. Ja kun siis en oikee voi puhuakaan asiast kellekkään ku hän nimenomaan on pyytänyt etten kertois kenellekkään, eikä muutenkaa oo oikeen ketään et ehkä omat vanhemmat mut tiiän aika varmaks et he ei osaa auttaa ja muutenki mul vähä sekavat suhteet täl hetkel molempiin vanhempiin ni en nää et voisin puhuu heille asiasta.. ja en oikeen uskalla mennä koulun henkilökunnallekkaan mennä puhumaan, en tiiä mistä se johtuu mut joku siin vaa on. Niin ois ihan kiva tietää et mitä täs tilantees vois tehä?
Hei ”Hei”
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Hei!
Ensiks haluun sanoo, ett vaik tää tyyppi on sun kaveri nii siitä huolenpito ei silti oo sun vastuulla. Se ei oo sun syytä, jos sille käy tai on käynyt jotain eikä se tuu olemaan. Muistathan myös pitää huolta ittestäs, sillä tollasis tilanteis on helppo unohtaa oma mielenterveytensä, enkä halua sen käyvän sinulle.
Sanoisin, että pysy kaverisi tukena. Ole paikalla, jos hän tarvitsee ja tue häntä. Voit esimerkiksi kertoa, että sinulle saa aina tulla puhumaan( vain jos oikeasti saa) yms. Suosittelisin myös kannustamaan häntä itseään kertomaan asiasta esim. koulun psykkalle tai jollekkin, sillä usein tällasista tilanteista ei päästä pois yksin tai edes kavereiden avulla. Ole avoin ja hyväksyvä ja huomioi, että relapsaus kuuluu prosessiin jota kaverisi käy läpi. Kaikki mitä hän kokee on kuitenkin väärin ja paras olisi saada hänet itsensä kertomaan jollekkin.
Pidä huolta itsestäsi <3
