Moi, oon 8lk käyvä tyyppi, jolla sattuu olemaan kauhee luokka ja paljon paskoja ihmissuhteita.
Avataas vähän…
Tulin eri yläasteelle kun ois pitäny, koska mun veli on täällä ja vanhemmat aatteli et ois helpompi kun kumpiki samassa, ja halusin pois vanhoista piireistä.
Seiskan alussa tutustuin sanotaan vaikka nyt Ellaan (feikki nimi), ja meillä oli kivaa marraskuuhun asti. Välit meni poikki sen toksisuuden takia. Se jopa aiheutti mulle paniikkikohtauksen koulussa tietämättään, eikä ees tehny mitään mulle vaan itelleen ja yhelle toiselle.
Joo eli meidän välit meni, mitä seuraavaks?
Olin tutustunu toiseenki sinä syksynä, Riiaks kutsutaan häntä.
Hengattiin koulussa, käytiin pitsalla, kunnes marraskuun aikoihin lähennyin sit Violan kanssa. Riia ei tykänny Violasta eikä toistepäin, joten Riia lopetti mulle puhumisen ja puhu mulle vaan paskaa Violasta satunnaisina aikoina, kun se ei ollu ite lähettyvillä.
Violan kans oli tosi kivaa, meillä synkkas heti. Kunnes sen toksisuus alko paistaa läpi.
Joka päivä koulusta tullessa kerroin äitilleni millanen päivä oli, ja mitä Viola oli tällä kertaa tehny. Olin helppo manipuloitava ja sen se kyllä huomas.
Masennuin sit täysin keväällä ja mietin monia kuukausia miten kertoisin Violalle, etten haluu jatkaa tätä ystävyys suhetta. Lopulta tein sen kesäloman alussa viestin välityksellä koska en yksinkertasesti uskaltanu sanoo kasvotusten. No, sain sit paljon PALJON paskaa ja haukkumista niskaan, ei puhuttu koko kesänä ja syksyllä kasin alussa se vaihti koulua.
Nyt on tilanne se et en tunne puoliakaan mun luokkalaisista, Ella on alkanu kiusaa mua (ei mitään isoo mut kuraattorin mukaan lasketaan kiusaamiseks), se on kääntäny kolmea lukuun ottamatta kaikki mun luokan tytöt (+oletetut) mua vastaan, Riia mulkkaa mua aina tilaisuuden tullen ja tasan yks(/ehkä kaks) meidän luokalta puhuu mulle omaehtosesti.
Oon alkanu masentua taas ihan vaan tän luokan takia, en tiiä tuunko kestämään niitä ees kevään loppuun mut koulun vaihto tuntuu niin isolta ja rajulta ratkasulta. Uudet asiat pelottaa ja ahistaa mua aivan liikaa mut en kyllä kestä jäähä vanhaankaan.
No mut siinä semmonen stoori, kiva jos joku on jaksanu lukee kokonaan ja jos kellään on vinkkejä miten kertoo vanhemmille et haluu vaihtaa koulua niin otetaan vastaan :)
Mä en tiiä, mitä tähän pitäis sanoo… sama. Mä en ole oikee ihminen auttamaan sua, koska mulla on just sama tilanne. Mun mielestä ei ehkä kannattais vaihtaa kuitenkaan tollasen takia kouluu, vaikka toi onkin aika vit*umaista käytöstä. Yritä vaikka keskittyy kouluun enemmän tai ettii itelles joku kiva harrastus, jos se auttais.
Oisko teidän luokalla/koulussa joku, jonka kanssa voisit olla? Tai oisko sulla jonkun sun vanha päiväkoti-/koulukaverin numero, että voisit vaikka viestitellä sen kanssa tai nähdä jossain?
Mä uskon, että sä kaikesta huolimatta kestät vielä ysin läpi, ja sillonhan kaikki lähtee eri suuntiin, eri aloille, eri opiskelupaikkoihin. Ja sen jälkeen sun tuskin tarvii nähdä ketään niistä enää ikinä, joten tsemppiä ja sinne! ❤️☃️🧤
