Nonii, kiusaamisen kohteena olen ollut ylä-aste aikana, mua syrjittii leviteltii juttui musta suoranaista silmille hyppimistä.
Ylä-asteen aikana ja jälkeen en ole ollut missään porukassa joka päivä on ollut samaa rutiinia kotiin, syön ja menen nukkumaan. En tiedä mikä mussa on ku ei seura kelpaa olen kysynyt ihmisiltä suoraan joko ne sanoo että ´´Ei sussa oo mitään vikaa!” vaikka ei koskaan sen jälkeen enää vastaa muihin viesteihin toisen vaa kattoo ja jättää viestiin vastaamatta.
Ripari oli yhtä tuskaa, koulun niin sanotut suositut ihmiset tuli samalle riparille siellä sitten sain kuittailuita ja muuta.
Tuntuu kuin mut olis unohdettu…….
En ole vieläkään löytänyt Frendei ollenkaan ja kaikki tämä masentaa todella paljon…..
sama täällä minuakin kiusataan usein koulussa samalla tavalla ja opettajat ei puutu, tuntuu siltä että koulussa käynti vain masentaa päivä, päivältä aina vain enemmän.
Mä olen kans aina yksin, ja oon itekkin turhautunut siihen. En oo vieläkään kyllä löytänyt syytä siihen miksi oon yksin, koska yleensä ihmiset sanoo että oon tosi kivaa seuraa, mutta silti ne ei koskaan nouse mulle ystävän tasolle. Ne on semmosia hyvän päivän tuttuja, jolle tiedän että ei voi avautua eikä muutakaan. Sitten yleensä meidän tiet eroaa kun ne jatkaa elämäänsä jossain muualla. Saatetaan kadulla tervehtii, mut eipä oikeen muuta. Meitä kun ei yhdistä mikään, nii tuttavuudesta on vaikee pitää kiinni.
Mut sen mä oon huomannut että ei kannata olla se heikoin ja valittaa omasta pahasta olosta.. Sillon just saa tota kuittailua mistä puhuit. En tiedä teetkö sä niin, että puhut muille kuin yksin oot, mutta oon huomannut omalla kohdalla et se ei kannata… Jotenki tuntuu et ku kertoo muille olevansa yksin, saattaa saada sen hetken ”voi sua, mä voin olla sun kaa :)”, säälistä kirjotetun/sanotun lauseen, mutta ei ne sit kuitenkaan oo tosissaan.
Se vaan taitaa olla siitä kiinni että ei oo saman henkisii kavereita… Mä oon ite taiteellinen tyyppi, joka pukeutuu vähän kummasti ja suomalaisuudesta poikkeavasti (en kuitenkaan gootti/emo tyylillä), piirtelen, kirjottelen, oon liiankin huumorintajunen ja koen paljon voimakkaita tunteita, mitä muut ei ymmärrä. Oon erikoisen musiikin ystävä, jota kuuntelen jatkuvasti. Puhun erikoisella tyylillä, ja mun jutut on välillä hyvin syvällisiä ja älykkäästi artikuloituja viisaita toteamuksia, joita muut mun ikäset eivät pysty käsittämään. Kaiken kukkuraksi mulla on Asperger, joten mun eleet on hyvin kömpelöitä, tönkköjä ja antavat vääriä viestejä muille. Myöskin Asperger rajoittaa mun tapaani tulkita muiden sanattomia viestejä. Ja näin, soppa on valmis.
Millä tavalla? :O
Joo oon huomannu saman ettei kannata mennä avautuu puol satunnaisille ihmisille….
:D ja hei se o hyvä jos on vähä ”erillainen” se o hyvä homma jos o sellane oma tyyli :D ite ny oon tälläne yksinäine tavis…
No sun kannataa mennä kysyy niiltä syrjiöiltä et mika sussa muka mättää? Mut mä kyl uskon et ei sussa kyllä mitään mätä. Mut jos et uskalla tai et kehtaa niin kannataa kertoo vaikka jollekkin perheen jäsenelle (mieluiten äidille ja isälle) Ja oli hyvä ajatus myös kertoa tänne =) Muuta en osaa sanoa =) :D Mutta yritä kestää ja mene sanomaan niille suorat sanat eli kysy mikä sussa muka mättää?
Tsemii sulle! Muista,että oot hyvä just tollasena ku oot ja ihan varmasti löydät vielä sellaisia ihmisiä sun rinnallesi,jotka aidosti välittää susta. Entä jos aloittaisit jonkun harrastuksen? Yleensä samoista asioista pitävät tulevat hyvin juttuun!
Mä oon myös ollut yksinäinen,ja mua on haukuttu enkä siksi oikeen ole saanut ystäviä. Mä kuitenkin rohkaisin itseni ja kävin tutustumassa tyttöjen taloon ( voit katsoa googlesta lisätietoja kirjoittamalla tyttöjen talo) ja oon saanut sieltä tosipaljon kivoja ystäviä. Rohkeasti kannattaa kokeilla.
Toivottavasti kaikki järjestyy parhain päin! Iso halaus sulle! :-)
Toi sun kertomas juttu on ihan ku mun elämästä.. Vaikka oonki kyl tyttö :)
Muaki syrjitää ja riparil oli samaa aikaa ns. Koulun suosituimmat jotka just kuittaili jotain ja oli olevinaan niin hyvii tyyppei ja kaikkien ihmisten yläpuolel… Mä oon viimeks ollu jollain koulukaveril vissii vuos sitte…..
Musta sä voisit kokeilla tutustuu uusii ihmisii, joilla ei oo ennakkoluuloi susta… Mulla ei oo riittänny rohkeus tohon.. Mutta sulla vois riittää. Musta sä vaikutat hyvältä tyypiltä :D älä välitä ihmisten juoruista. Tsemppii sulle ja kesäloman odotusta :3