Hei ! Olen 14-vuotias tyttö, ja olen kaukosuhteessa ihanan pojan kanssa. Välimatkaa meillä on kolmisensataa kilometriä, joten näemme harvoin, ja puhumme paljon puhelimessa, ym. sosiaalisessa mediassa. Olemme seurustelleet hiukan yli kuukauden, mutta olleet ”yhdessä” puolisen vuotta. Luotamme toisiimme, ja olemme keskustelleet kaikesta avoimesti, ja asiallisesti, puhuttu toisten peloista ja haluista, ja toteutettu niitä molemmat huomioiden. Rakastamme toisiamme yli kaiken, ja kumpikaan ei koskaan haluaisi erota. Poika osaa olla yli-ihana minua kohtaan ja huomioi nähdessämme kaikki tarpeeni, haluni ja pelkoni, mutta muulloin keskustellessamme tämä alistaa minua, eikä kuuntele mielipiteitäni. Syyksi laitetaan aina kova ikävä.
Ongelma onkin poikaystäväni mielestä hänen entinen paras kaverinsa. Olen pitänyt kyseiseen poikaan yhteyttä kesän 2012 alusta lähtien, ja meistä on tullut hyviä ystäviä. Poikaystäväni on suunnattoman kateellinen ystävälleen, joka pitää mielellään yhteyttä minuun ja minä häneen, toki poikaystävääni unohtamatta.
Puhumme kultani kanssa joka ilta noin tunnin kaksi, ja päivällä keskustelemme kolme neljä tuntia. Olen yrittänyt sanoa tälle, että mielestäni se on hieman liikaa, minulle ei jää aikaa millekkään muulle. Paras kaverinikin, joka asuu kaukana minusta, on jo alkanut hermostua, sillä minulla ei meinaa olla hänelle aikaa, saatika muillekkaan kavereille. Pojalla on tärkeä vuosi edessään, ysiluokka, joten olen yrittänyt kannustaa rakastani sen suorittamisessa, sillä hänellä on siitäkin paineita.
Poikaystäväni ei voi sietää entistä parasta ystäväänsä minun takiani. Tutustuin poikaan ja kiinnyin tähän, silti rakastaen nykyistäni, saaden poikaystäväni hermot kiehumaan raivosta, sillä tämän mielestä aloin pitää yhteyttä enemmän kaveriini, kuin häneen ( pojat ovat samalla luokalla edelleen, ja olleet läheisiä alaluokilta saakka ). Viime päivinä heidän välinsä tulehtuivat melko pahasti, eikä kumpikaan suostu puhumaan toisilleen. Olen toiminut välikätenä, ja yrittänyt tukea molempia, välillä kuitenkin menettäen hermoni poikaystäväni lapsellisuuteen, jonka mukaan en saisi pitää yhteyttä hänen luokkatoveriinsa, minun ystävääni, vain koska poikaystäväni ei sitä halua. Hän ei voi sietää sitä, että tekstaan tai soittelen ystävälleni, tai muuten pidän yhteyttä häneen. Aika ajoin poikaystäväni mainitsee haluavansa tappaa itsensä, peläten kai etten enää rakastaisi häntä kaverini tähden. Rakkaani on hieman yli suojelevainen minua kohtaan, ja pitää minua tiukasti omanaan, eikä halua antaa minua muille. Meillä on vaikeata, ja toivoisin edes jotain apua tähän tolkuttomaan sotkuun.
LYHYESTI :
Poikaystäväni ei voi sietää sitä, että pidän yhteyttä hänen entiseen parhaaseen ystäväänsä, joka siis on poika. Suhteemme rakoilee, sillä hän ei kelpuuta ystävyyttäni hänen entiseen ystäväänsä. Rakkaani syyttää ystäväänsä kaikesta, hänen takiaan kullallani on paha olla, ja tämä huutaa minulle, saaden sanoillaa minut itkemään.
Kiitos jos joku vaivautu lukemaan, en keksi muutakaan ku purkaa tänne jos saisin joltain ees vähän apua !
