Moi!
Mä nyt päätin tulla tänne valittaa ehkä se vähä puhdistaa tai jotaan no okei. Elikkä siis.
Mun äiti on joskus tosi ihana ja mä tietty rakastan sitä, mut joskus se osaa olla tosi ilkee ja ikävä. Se sit aina välil pyytää anteeks ’kaikkee mitä se on tehny ja kaikkee mitä se tulee tekemään’. Kyllä mä tajuun ettei voi kumittaa sitä mitä on jo tehny (vaikka se oiski kivaa) mut se et pyytää anteeks mitä tulee tekemään, eihän se kuitenkaa oikeuta jatkamaan. Pitäis vaan tehä enemmän töitä, ettei enää jatkais. Mut täs on sit myös sellanen juttu, et mun äidil on nivelreuma, ja sen ilkeys voi johtuu jostaan kivuista, jonka takia mä en haluu sanoo sille mitään kun sil on jo muutenki vaikeeta. Agh toivottavast täst viestist sai nyt jotaan selvää
Moi!
Suosittelen juttelemaan äidille, kertomaan, että se mitä hän sanoo sattuu. Uskoisin, että hän ymmärtää ja yrittää parantaa sanomisiaan!
Tsemppiä!
