Moi! Oon 15v poika. Voisiko joku ystävällisesti auttaa mua. Mitä teen? Mulla on mennyt välit täysin siskopuoleni kanssa ja ne ovat menneet jo yli vuosi sitten. Itken edelleen ja itken hieman tätä kirjoittaessani. Surettaa niin paljon tilanne. Äidin miesystävän tyttären kanssa ei tuu toimeen. En edes tiedä miksi hän tuntuu olevan vihainen. Hän kylläkin joskus sanoi että ei tykkää kun vastailen hänelle whatsapissa ”ok”. Mutta johtuuko se tosta.Pahoittelin asiaa ja pyysin miljoona kertaa anteeks, sillä en voisi koskaan satuttaa häntä.Yritin muuttaa tapani. Hän ei kerro miksi on vihainen mutta sanoi ”mietippä sitä”. Se oli henkisesti tosi raskasta. Emme edes ole jutelleet kunnolla enää 2015 kesäkuun jälkeen. Oon häneen myös ihastunut :/ Suoraan sanottuna kaipaan häntä, tarkoitan tällä sitä että haluaisin jutella hänelle. Mut mikään ei tunnu auttavan. Tämä asia surettaa mua tosi paljon ja nyt itken sit myös tosi paljon. Auttakaa mua, oon tääl vesilammikos. Olkaa niin kilttejä :( haluisin vaan että hänellä on kaikki hyvin. Se olisi mun suurin toive…
Kerrot hänelle ystävällisesti että et ymmärrä hänen suuttumustaan, ja pyydät kiltisti että voisitte todellakin puhua asioistanne. Kerrot tunteistasi(ei välttämättä kaikkea), kuinka sinulle tekee pahaa olla riidoissa yms yms.
Hänen käytöksensä voi johtua siitäkin että hänellä ei mene hyvin, ja hän yrittää purkaa tunnetta muihin ympärillä oleviin. Et kertonut hänen ikäänsä, joten voi olla alkavaa murrosikää. Asiassa voi olla jotain muutakin, en tiedä.
Toivottavasti autto!
Hei! Olen tämän keskustelun aloittaja. Oli pakko kirjoittaa sillä jälleen olo on tukala.
Edelleen mietin häntä jatkuvasti. Riitaamme ja mikä sen on voinut aiheuttaa. En edelleenkään kunnolla tiedä mistä on kyse. Jostain syystä muistan tavallaan riidan ”vuosipäivän” ja vuosi tuli kuluneeksi toukokuun alussa. Tämä tyttö on vaan kertakaikkiaan upea! Päivisin en oikein muuta tee kuin mietin häntä. Se kirpasee todella kun on riidassa ihmisen kanssa ja silloin kun se on pikkasen tärkeämpi. En pysty sanoin kuvailemaan kuinka tämä sattuu. Tämä asia repii minut kappaleiksi. En tiedä miten hän voi! Voisin laittaa hänelle viestiä, mutta en tiedä onko se viisasta… Olen sanaton…Haluaisin niin kovasti selvittää asiat. Olen ajatellut liittyä verkk@riksi, sillä yksi mitä haluaisin verkk@rina ennaltaehkäistä on juuri nämä riidat. Kenenkään ei pitäisi kokea tällaista.
Toivottavasti joku voi vielä vastata!
Lähetän vielä anteeksipyynnön hänelle tässä viestissä. Et tiedäkään kuinka tärkeä olet edelleen. Kumpa voisimme puhua asiat niin, että kykenisimme tulemaan edes toimeen keskenämme. En ole sinulle mistään vihainen. Anna anteeksi!
Heippa!
Todella ikävä kuulla, että sun pikkuveljeä kohdellaan niin erilailla kun sua. Tapahtuuko näin kaikissa tilanteissa? Onko sinulla ja veljelläsi paljonkin ikäeroa?
Oletko pystynyt puhumaan asiasta vanhempiesi kanssa? He voisivat arvostaa sitä, kun kertoisit omista tunteistasi. Sitten kun on rauhallinen ja sopiva hetki, voisit ottaa asian puheeksi? Tai jos puhuminen on vaikeaa, voisit kirjoittaa?
Hei!
Hienoa, että uskalsit tulemaan kysymään apua ongelmaasi!
Sinun kannattaa kertoa vanhemmillesi, että sinusta tuntuu ikävältä, että et saa itkeä, mutta pikkuveljesi saa.Voi olla vaikeaa puhua asiasta vanhempiesi kanssa, mutta lupaan, että se kannattaa! Kaikkien pitää ja kuuluu saada ilmaista tunteensa! Ei ole oikein, jos et saa näyttää tunteitasi.
Voit myös jutella jonkun toisen luotettavan aikuisen kanssa asiasta, ja miettiä hänen kanssaan miten kertoisit asiasta vanhemmillesi, jos se tuntuisi helpommalta.
Paljon tsemppiä ja rohkeutta jutella asiasta vanhempiesi kanssa!