Moi! Juttu on siis se että mulla on ensivuonna ripari jonne en haluu mennä. Oon janaknnu vanhemmille tai lähinä isälle nyt kymmen vuotiaasta että haluun pois uskonnon tunneilta ja meen ennemmin elämänkatsomustietoon. Oon siis ihan täys ateisti samalla tavalla ku mun äiti, mut isä ei sitä ymmärrä. Suoraan sanottuna riparille meno ahistaa ja hävettää mua ihan törkeesti. Ja tuntuu jotenkin oudolta et mitä väliä sillä olis mun isälle kävisinkö tiparin vai protun. Oon siis kasvanu lähinnä mun ateistisen äidin kanssa niin miks tää nyt menee isän mukaan? Millä mä pääsen protuun? Tietääks joku onks tähän joku sellanen ”nuori voi itse valita” juttu tai ”nuoren päätös pitäisi edes ottaa vähän huomioon” juttu?
Moi!
Uskonnolliset arvot voivat olla tosi vaikeasti ymmärrettäviä niin en uskalla sanoa miksi se on isällesi niin tärkeää. Siitä huolimatta uskosi kuuluu niihin asioihin joissa nuorilla on oikeus päättää, esim kirkko ei halua pakottaa ketään konfirmaatioon yms. Vastaavasti usko jumalaan ei varsinaisesti ole ehto riparille vaan muutkin huolitaan mukaan.
Jos meinaa mennä pakottamiseksi niin ole tänne tai muuhun tukijuttuun yhteydessä. Uskontoon pakottaminen ei ole nykyään vaihtoehto.
Rippikoulun pitäisi olla oma päätöksesi ja se on täysin vapaaehtoinen. Löysin tälläisen tiedon, että 15-17 voi erota kirkosta, mutta tähän tarvitaan molempien vanhempien suostumus (mikä on mielestäni vähän outoa…)
Netistä löytyi protusta sellainen tieto, että ensi kesän leirien ilmoittautuminen alkaa alkuvuodesta 2025. Voit osallistua sinne rippikoulun lisäksi tai vaikka kuuluisit vielä virallisesti kirkkoon! Protu olisi varmasti aika kiva juttu – itse en ole käynyt, mutta olen kuullut hyvää!
Jos sinut todella pakotettaisiin riparille(, mikä ei ole alkuunkaan oikein,) voit miettiä saisiko siitä jotenkin kivemman kokemuksen sinulle. Järjestääkö seurakuntasi kenties päiväriparin, jossa ei tarvitse yöpyä eli se voi tuntua helpommin lähestyttävältä ja vähemmän intensiiviseltä. Tai ehkä voisit hakea jonkun kaverisi tai tuttusi kanssa samalle leirille, niin siitä tulisi vähän kivempi kokemus.
Ensisijaisesti kannattaa tietysti jutella asiasta isäsi kanssa! Paljon tsemppiä <3
Ei pitäs voida pakottaa mutta en tiiä mitä laki sanoo. Mut sanon sen, että ripari oli itselle elämän paras viikko toistaseksi, eikä sen uskontopuolen takia. Sain paljon uusia kavereita ja lähin sittemmin isoseksi, koska halusin kokea sen uudestaan. Sen ei pitäisi olla mikään käännytysleiri, vaan paikka jossa on tilaa miettiä omaa elämänkatsomusta, mikä se ikinä onkaan. Suosittelen avointa mieltä asian kanssa, ja onnea mihin ikinä päädytkään.
