Runo

Olen kirja, pitkään sivuni toisilta salannut,
kanteni muilta sulkenut.
Kerran sitten minut auki saatiin,
heti sivut kynsin hampain revittiin.
Kyllä ne saatiin lopulta teipattua,
kasaan jotenkin kursittua.
Niitä sivuja vielä jotkut töhrivät,
mutta eivät enää irti saa.
Vaikka kirja on auki,
ne, jotka lukevat,
hyväksyvät tekstit seuraavat:
”en ole normaali”
”en ole tyttö”
”en ole poika”
”en taivu siihen, mitä sinä minusta haluat”
”maailma ei ole mustavalkoinen, opi elämään sen kanssa.”