Ala-asteella oli kivaa. Kävin sellasta pientä kyläkouluu. Mulla oli kavereina pelkkii jätkiä, koska siel ei ollut samanikäisii tyttöi ollenkaan mun lisäkseni.
Sitten tuli yläkoulu. Mun piti jättää mun vanhat kaverit. Löysin kuitenkin uusii kavereita, tällä kertaa tyttöjä. Luulin jo, ett kaikki oliski ihan kivaa.
Mut sitten keväällä. Mä kuulin sen ekan kerran. Mun kivan uuden lempinimen joltakin kasiporukalta, jota en ees tuntenu. Ne huusi sitä typerästi, mut en uskaltanu sanoo mitään niille, koska ne huusi sitä aina kun olin yksin.
Syksyllä alkoi kasiluokka. Meidän luokan jätkät puhuu musta aina ”poikana”, koska pukeudun jätkämäisesti, en meikkaa, ja mul on lyhyet hiukset. En kuitenkaan välittänyt. Mun kavereitakin kiusataan, ja meitä pidetään koulun friikkiporukkana. Ne jätkät jotka kiusas mua oli silloin ysillä. Aloin pelkää yksin joutumista koulussa.
Sitten tää syksy. Kiusaajat häipyi. Toki mä näen niitä vieläkin kylillä, mut aika harvoin. Mutta mua kiusataan edelleen koulussa, ehkä enemmän kuin aikasemmin. Jos ei uskalla suoraan sanoa niin kuiskitaan selän takana. Yritän olla välittämättä kiusaajista, mut jos kuulen ihan muuten vaan sen sanan miksikä mua haukuttiin, mulle tulee paha olo.
Oon silti usein tosi onnellinen, koska mulla on paljon kavereita, jotka ei hylkää ketään meistä. Mut silti, en olis koskaan halunnut ett mua kiusattais.
Moikka,
tosi ikävää kuulla, että sinua kiusataan. Kiusaaminen on aina väärin.
Itsekkään en ole koskaan halunnut välittää kiusaajista. Heidän tasolleen ei kannata alistua. Itsekkin kuitenkin tiedän, että vaikka kuinka tuntuu, että pystyy olemaan onnellinen siitä mitä on ja kiitollinen. Silti joka ikinen haukku ja kiusaaminen jättää arven. Vaikka kuinka haluu uskotella itselleen, että on vahva, silti joka ikinen teko ja haukku jää mieleen.
Suosittelisin sinua kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle. Esimerkiksi vanhemmillesi, koulun terveydenhoitajalle/kuraattorille/psykologille tai jollekkulle muulle luotettavalle ihmiselle. Kiusaaminen saadaan loppumaan, kun aikuiset alkavat selvittää asiaa.
Toivottavasti tästä olisi apua, hyvää kevään odotusta :)
T: Kia
Hei luin ton sun jutun ja huomasin, että suaki kiusataa aika paljon. mieki asun tämmöisessä pikku kylässä. Minua on kiusattu oikeestaan koko minun koulussa olo ajan. Oon nyt kasilla. itse asiassa viimeksi eilen 21.3.12 minut haukuttiin huoraksi. Mie olen aina tehny niin että olen lähtenyt pois paikalta sanomatta mitään, ja menny heti kertoon opettajalle, opettajat on aina vaan puhutellu mutta siitä ei ikään ole ollu mitään hyötyä! Niin ja eikä se paikalta lähteminenkään auttanut IKINÄ! Sitten mie en ymmärrä miksi ihmiset joita olen joskus pyytäny alkamaan, koska tiedän niiden tykkäävän minusta ja minun tykkäävän niistä niin alkaa kiusaamaan ja haukkumaan. Toivon että kaikkien kiusaaminen loppuis ettei tulis lisää ”Enkeli Elisa” tapauksia! Olen itsekkin viiltänyt seinääni ”vihaan itseäni” tekstin. Olen myös käynyt kouluterveyden hotajalla puhumassa melkeinpä viikottain.
Minuakin on kiusattu. Enimmäkseen yläasteella, mutta joitakin ala-astetapauksiakin löytyy. Oon nyt amiskan toisella, ja olen onneks jo päässyt kiusaamisesta ja kiusaajista eroon, osin siks et menin kouluun kokonaan toiselle paikkakunnalle. Mustakin sun kannattaa kertoo asiasta jollekulle, sillä muuten asia vaan patoutuu sisälle. Mulla on asiasta omakohtaista kokemusta, ja vaikka voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta sanoa asiasta, niin se kannattaa. Toivottavasti sulla on joitain sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti kuuntelevat sinua ja voivat auttaa! Toivon kaikkea hyvää sulle ja muillekin kiusatuille!