hei, mä tarviin apua.
oon kohta 14 vuotta täyttävä tyttö, ja oon ihan sekasin et kenestä tykkään vai tykkäänkö kenestäkään.
ite vihaan luokittelua mutta tavallaan se on pakollista, mut oon nyt miettinyt tooosi paljon että mikä mun seksuaalinen suuntautuminen on. oon kerran elämässäni silleenukt kunnolla ihatsunut yhteen poikaan, ja olin silloin nelosluokalla. sen jälkeen en oo ikinä ihastunut mitenkään suuresti, vaan ajatellut et toi on ihan kiva.
voinko luokitella itteeni aseksuaaliksi, jos oon vasta 14 ja en ees haluis seurustella? tai haluisin jonkun kivan tyypin jonka kainaloon käpertyä, mut en tiiä, se ois vaan tosi kiusallista, kun mulla on pienempiä sisaruksia ja vanhemmat.jotka ei kyllä sanoisi siihen mitään mutta mua se ahdistaa. enkä todellakaan, ainakaan nyt tän ikäsenä haluais seksiä. munmielestä on tosi outoa, että jotkut meijän luokkalaiset ei oo ees neitsyitä enään ja mä en ees ihastu kunnolla :D mutta sitten se taas, että jos ihastun, niin pystyisin ihastumaan keneen tahansa. eli en haluis määritellä itteeni esim. biseksuaalinsi, vaikka tuntisinkin vetoa samaan sukupuoleen, mutta mä rakastun siihen ihmiseen, sen olemukseen ja luonteesen yms. enkä siihen sukupuoleen. mihin se luokitellaan?
kuullostaa ehkä vähän panseksuaalisuudelta jos oon itse käsittänyt sen oikein ?? mutta eihän 14 vuotiiana ookkaan pakko ihastua tai seurustella, tollaset ajatukset yleensä selkenee vähän myöhemmin jos ei vielä. ja ei sun oo pakko luokitella sun seksuaalisuuttaa mitenkään jos et halua! :)
Jokainen luokittelee itsensä juuri kuten kokee parhaaksi, oli ikä mikä tahansa. Sanoisin, ettei kannata olla liikaa kiinni luokittelussa, koska loppujen lopuksi, se kehen ihastut, jos ihastut, on yleensä ihmisestä kiinni. Ei sukupuolesta tai suuntautumisesta. Eikä se ole myöskään mikään leima, että jos nyt koet olevasi aseksuaali, et voisi enää koskaan olla mitään muuta tai tuntea toisin. Aseksuaalisuus ei tarkoita, etteikö ihminen kykenisi ihastumaan tai harrastamaan seksiä. Osa kykenee, osa ei asiasta niinkään välitä. Kannattaa ottaa ihan rennosti ja rauhassa, antaa asioiden mennä omalla painollaan, ja antaa vain elämän viedä, niin sanotusti. Jos ihastut, sitten ihastut, ja jos et, sitten et. Kumpikaan asia ei mitenkään negatiivinen, eikä poissulje mitään mahdollisuuksia. Kuten sanottua, ei kannata liikaa miettiä luokittelua, mutta jos haluat tuohon vastauksen, niin yleisesti ottaen panseksuaali rakastuu kehen tahansa, sukupuolesta ja suuntautumisesta riippumatta, koska luonne on niitä tärkeämpi. En itsekään pidä luokittelusta yhtään, mutta jos jonkinlainen lokero itselleen pitäisi olla, olisin aika pitkälti heteroseksuaalinen demi/aseksuaali, sillä pidän vastakkaista sukupuolta kiinnostavana, mutta yleisesti melko vähän, sillä en ihastu juuri laisinkaan, enkä koe seksuaalisia tarpeita tai tarvetta seurustella.
Tytöillä on täysin normaalia menettää kiinnostus poikiin murrosiän aikana ,mutta kiinnostus palaa kyllä takaisin!
Sinun ikäisellä tytöllä voi myös ilmetä tunteita samaan sukupuoleen ilman ,että se olisi niin sanottua homoseksuaalisuutta.
sulla ei oo mitään kiirettä selvittää noita asioita, usko pois ::) itse oon 17-vuotias, enkä vieläkään oo varma siitä, mitä mä olen, eikä mulla ole yhtään kiire asian kanssa. en oo ikinä seurustellu, mutta oon ihastunut molempiin sukupuoliin, ja samaan sukupuoleen ihastumisen tajutessa säikähdin, koska oon luokitellu itteni aina heteroseksuaaliks. mä käyn samanlaista kamppailua luokittelun kanssa, koska en vaan yksinkertasesti tiedä vielä, et mitä mä haluan. aina ei tarvii välttämättä edes päätyä lokeroimaan itteään, jos se ei itestä tunnu hyvältä! tärkeintähän on, että sulla itellä on hyvä olla. ei oo tosiaan mitään kiirettä, annat vaan elämän viedä, kuten aijemmissa viesteissä mainittiinkin. ei oo syytä hätääntyy, vaikka olisit epävarma vielä parinkin vuoden päästä.