Olen 16-vuotias tyttö, joka on suunnilleen koko teini-ikänsä miettinyt elämänsä tarkoitusta, ihmissuhteidensa hankaluutta ja omaa seksuaalista suuntautumistaan. Olen käynyt läpi hyvin vaikeita elämäntilanteita läpi, koko perhe on ollut ihan sekaisin viime vuosien ajan juuri sisaruksieni ja minun murrosiän hankaluuksien takia. Mutta nyt minusta tuntuu että voisin pystyä seisomaan vahvasti omilla jaloillani. Muutin syksyllä opiskelemaan kuopioon, mutta päädyin lopulta keskeyttämään koulun. Odottelen tällä hetkellä pääsyä starttipajaan. Mutta asiaan. Olen nyt tullut vuosien epävarmuuden jälkeen siihen tulokseen, että olen bi-seksuaali.Se on ihana tunne, kun pystyy hyväksymään viimein itsensä. Olen kuutosluokkalaisesta asti kyennyt rakastumaan sekä tyttöihin ja poikiin ja minulla on ollut tähän ikään menessä yksi pitkä suhde pojan kanssa ja yksi lyhyt suhde tytön kanssa. (Tähän tyttöön tutustuin osastolla, en siis missään ns. normaalissa kohtaamispaikassa.) Mutta nekin suhteet tuntuvat olevan vain sattumaa, tuntuu kuin en tietäisi miten aloittaa seurustelusuhde.Varsinkin, missä tavata sellasia tyttöjä? Ovatkohan seurustelusuhteet toisen tytön kanssa helppoja vai vaikeita? Voisivatko muut bi-seksuaalit kommentoida tähän, tai muut joilla olisi kokemusta tästä asiasta? Kiitän. : )
