Seuroihin memo ahdistaa

Olen vanhoillis lestadiolainen ja käyn seuroissa sunnuntaisin. Mun on käytännössä pakko mennä seuroihin. Haluan kyllä olla ainakin nyt uskomassa mutta haluaisin kuunnella seurat kotona, koska seuroihin meno ahdistaa ja välillä pelottaa. Mulla ei ole kavereita uskovaisten keskellä en myöskään ole tuntenut moneen vuoteen kuuluvani joukkoon koska tuntuu ettei kukaan pidä musta. Mua ei muuten hirveämmin haittaa etten omista kavereita mutta seuroissa se on kamalaa olla yksin. Kaikilla muilla on kavereita ja mun vanhemmat haluaa pakosti että mulla olisi kavereita. Jos sanoisin aina että istuin taas yksin niin ne huolestuis ja pakottaisi mut joidenkin muiden mukaan. En osaa selittää näin pieneen tekstin mun tilannetta yhtään mutta samaistuisko joku tai jotain. Nyt oon roikkunut mun siskon tutun siskon ja sen kavereiden kanssa ja mulla on joka kerta ulkopuolinen olo enkä saa sanotuksi mitään. Istun vaan kiusallisesti niiden kanssa. Haluaisin vain että voisin kuunnella seurat kotona tai että pystyisin istumaan yksin ilman että vanhemmat huolestuu tai että kukaan ei ajattelisi sen olevan outoa.