Moro, oo 15v brunette tyttö Etelä-Suomesta! Olin ja oon edelleen tosi ihastunu yhteen meijän koulun poikaan.sekin oli muhun.. No viime keväällä juuri kevätjuhlan loputtua se pyysikin mun numeroa ja mähän olin siitä tietenkin tosi onnellinen!! Nähtiin toisiamme kesälomalla ja vietettiin aikaa yhdessä kunnes..se sanoi ettei tykänny musta enään silleen miten ennen..surin tietenkin tätä asiaa sillä rakastin sitä poikaa todella!! No sitten tutustuin ja tykästyin yhteen sen kaveriin ja kun me oltiin viestitelty toisillemme ja nähty parina päivänä niin sekin sanoi et tää ei voi jatkuu enään näin! me alettiin liian aikasin! sitten kuulin tältä entiseltä poikaystävältäni että se toinen oli tykännyt pitkään jo yhestä toisesta muijasta..mä masennuin näist molemmista tapauksista kauheesti ja tuntui etten pääse ikinä niistä yli!! nyt se eka poika on suuttunu mulle, ku en voinu jättää sitä heti rauhaan meidän eron jälkeen..mut onneks oon nyt pikkuhiljaa yrittäny ymmärtää tätä juttuu, mut se on ihan sairaan vaikeeta oikeesti jos rakastaa aidosti jotakuta!!! no tänään näin sit sen kyydittämäs skobal yhtä toista tyttöö..niin.. mä arvasin ja tiesin et sil oli joku toinen tiedos ja se vielä kiisti sen!! Mut mitä mä teen?? annanko vaan niiden lähteä vaik rakastan niitä edelleen? Ulkonäössäni ei pitäisi olla mitään vikaa kun on muo kuntani kauneimmaksi tytöksi monta kertaa sanottu..mut miten jatkan tästä? Mä vaan rakastan niitä edelleen vaik ne ei muo ja ne on tehny kaikkee epäkivaa mulle jotka mä oon antanu anteeks jo niille?? <3 miten selviän tästä?!
Hei, Jätetty.
Jos ne ei enää tykkää susta, nii älä koita pakottaa niitä. Satutat vaan ittees pahemmin. Ei seurustelu ole kumppanin ulkonäöstä kiinni, vaan luonteesta. Nuorena ihastuksia tulee ja menee ja niistä pääsee kyllä yli :) Sinussa ei ole mitään vikaa.
Jos vaikkaa pitäisit tyttöjen illan kavereidesi kesken ja puhuisit suusi puhtaaksi. Se saattaisi auttaa :)
~Vee
Jatka vaan elämää kyllä sinä jonkun viellä löydät niinkun toivottavasti minäkin. :)
Mulla on ollu omalla kohalla kerran ihan sama tilanne. Poika vaan yhtäkkii sano ettei enää tykkää musta sellee. Olin piiiiiitkää tosi surulline, mut sit aloin miettimää ja ymmärsin et ketään ei voi pakottaa rakastamaan toista. Pääsin siitä pojasta yli kun ajatteli et kunhan mun rakas on onnelline, ni mäkin oon, ei välii onks se sit mä kenen kaa se on onnelline. (mun deepit elämän filosofiat)
Kiitos oikeesti kaikille jotka vastasitte! noista sain tosi paljon apua ja enään ei tunnu nii pahalta!! Kiitos!! se on vaan ongelmana ku sitä poikaa näkee sillee 24/7 koulus ja muualla nii sit vaan sitä on tosi vaikee unohtaa…ja kaveritki on jo joo kyllästyny mun poika ongelmiin ja tälleen, ku oon nillee selitelly mun tilannetta..mut kyl mä selviän viel :)
