Mä en oo 100% varma kuuluuko tää tähän keskustelualueeseen, mut kuiteski.
Siis viime vuoden ja tän vuoden aikana mulla on ollu vähän sellanen ”tyhjä” olo. Ei mitenkään vakavasti kuitenkaa. Se alko korostumaan ehkä marraskuussa…?
Nyt tän ja viime kuun aikana kaikki on vaa räjähtäny käsiin. Tai mä en tiedä miten mä sen sanoisin.
Mikään ei oikein tunnu miltään. Tai siis se on vaikee selittää. Mut musta vaan tuntuu et missään ei oo mitään pointtia. Eikä hirveesti oo motivaatiotakaan.
Tää näkyy mun ruutuajassa, eli helposti katon puhelinta 5h putkeen, kun ei oo mitään muutakaan tekemistä.
Mulle on myös kehittyny outo itsesuojelurefleksi, eli säikähdän heti, jos esim. joku tulee vaikka mun huoneeseen. Tai jos joku huomaa että en tee oikeestaan mitään. Mua jotenkin alitajuntaisesti pelottaa, että jään kiinni siitä, että…en tee mitään? En tiiä.
Lisäksi mulla on paljon pakko-oireita, ja yhtäkkiä musta on tullut älyttömän itkuherkkä (saatan alkaa itkemään, jos äiti käskee mun pistää puhelimen pois tms.).
En ihan tiedä mitä neuvoja mä tällä tekstillä haen, halusin vaan purkaa tän kaiken johonki…………
