Kaikki on oikeastaan loppusikseen ihan hyvin. Asiat järjestyy. Pahimmatkaan ajat ei kestä ikuisesti.
Kaikki tunteet on sallittuja. Ihan kaikki. Kaikissa tilanteissa. Eikä tunteet ole koskaan väärässä. Yleensä niillä on meille jotain kerrottavaa. Meidän aivot reagoi nopeammin kuin me itse ehditään se ymmärtää, se tapahtuu tiedostamatta. Siksi tunteet ja se, mitä tilanteessa ehkä sinä itse tai muut ympärilläsi sinulta odottaa, ei aina kohtaa. Mutta se ei tarkoita, että olisit tehnyt jotakin väärin.
Jos huomaat jonkun tunteen tuntuvan itsestäsi oudolta tilanteeseen nähden tai jäävän päälle liikaa, ala havainnoida sitä ja pyydä avuksi vaikkapa joku läheinen tai ammattihenkilö. Voi olla, ettei ongelma ole niinkään tilanteessa tai tunteessa itsessään. Sinulla saattaa olla asioita, joita et itse ymmärrä tai pysty käsittelemään ja joihin tarvitset ehkä tukea.
Sinulla on myös täysi oikeus olla välillä hukassa, tietämätön, heikko ja rikki. Sinulla on oikeus tarvita muita ihmisiä ja olla tukena muille, jotka tarvitsee. Ihminen on laumaeläin ja luonnostaan sosiaalinen eikä ole tarkoitettu pärjäämään yksin oman elämänsä kanssa.
Aina on aikaa. Aina on vaihtoehtoja. Missään vaiheessa elämää kukaan ei voi päätyä täydelliseen umpikujaan. Yhteiskunta on rakennettu niin, että harvemmin voi vain tipahtaa kyydistä ilman että kukaan huomaa tai voi auttaa, vaikka uutisotsikoiden ja kaiken maailman kauhukuvien perusteella voisi luulla. Todellisuudessa niitä reittejä ei ehkä vain näe itse. Mutta joku muu voi osoittaa ne sinulle. Taas yksi syy sille, miksi me tarvitsemme toisiamme.
Pidä huolta itsestäsi. Syö, juo vettä, lepää. Hengitä. Pidä ainakin nämä perusasiat kunnossa. Muusta ei tarvitse huolehtia. Asiat menee omalla painollaan.
