Siirry sisältöön
surullinen poju!:/

Moi! Oon 17 vuotias poika ja oon ollu surullinen ja allapäin viimeiset 6kk. Kesällä tapasin erittäin kauniin ja mukavan tytön ja meiilä oli juttuu yli 1kk, no me mentii yhteen ja meillä oli tosi mukavaa aikaa. Mut sit sen vanhemmat haukku mua ja syrji mua koska en ole suomalainen. No mehän erottiin sen tytön kanssa vaikka en olisi halunnut tehdä sellaista päätöstä. Sen jälkeen muutuin ihan eri ihmiseksi, olen nykyään surullinen aina ja tuntuu että en löydä sitä oikeaa tyttöystävää koskaan ja pelkään että jään yksin koska niin monella ystävälläni on tyttöystävä ja minä olen aina yksin.

Mitä minun pitäisi tehdä?

Nimetön

No 1. Unoha ne vanhemmat ja niiden haukut ne on vaa ahdasmielisiä eikä ajattele asiaa omilla aivoilla! 2. Suurin osa suhteista päättyy eroon ja niin on tarkotettu. 3. Et tuu olee aina yksin. Monet mut kaveriporukasta ei oo seurustellu koskaa ja mäki oon siis 17v. 4. En tiiä onko nyt mtn mitä vois sanoo että et ois nii surullinen muuta ku et kaikki loppuu aikanaan, kyllä se ohi menee ja löydät jonku ihanan tyypin :)

.

Älä välitä niistä vanhemmista, ne on ihan aivottomimia sellaset.
Kyllä sä vielä löydät sen oikean, ja mitä sun epäsuomalaisuutees tulee, nii mä ainakin tykkäään ulkomaalasista :)

Vastaa aiheeseen: Surua ja pelkoa.

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top