Heippa. Tarvisin vähän neuvoja syömiseen liittyen. Mulla oli 8. luokan terveystarkastus ja siellä mulle sanottiin että oon lievästi alipainoinen. Äitinikin mielestä kuitenkin syön ihan hyvin ja en edes harrasta liikuntaa paljon. Haluaisin kuitenkin olla hieman ”lihavempi” jos sen niin voi sanoa. Inhoan laihoja käsivarsiani ja ohuita reisiäni. En tiedä mitä tehdä. En ole koskaan sairastanut syömishäiriötä eikä ole ollut ajatustakaan laihduttaa. Olen kyllä ollut aina hoikka tyttö.
Lähiaikoina kuitenkin olen ollut paljon hitaampi syömään ja jotenkin ehkä saattanut syödä vähän vähemmän. En tiedä mistä se johtuu, mutta olen alkanut syödä varovasti ja pureskelemaan ruuan todella hyvin, koska pelkään jotenkin että tukehdun. En tiedä yhtään mistä tämä johtuu. Esimerkiksi pitsaa on todella ”pelottavaa” syödä, koska sulanut juusto on sitkeää ja pelkään tukehtuvani, mutta jos pureskelee normaalist, ei se ole mahdollista. Jotenkin on vaikea niellä koska pitää tarkalleen tietä onko kaikki varmasti purtu hyvin ja sitten voin vasta nielaista ruuan.
Onko kenelläkään vinkkejä miten tästä pääsisi eroon? :/
En väitä, että sinulla olisi syömishäiriötä tai muutakaan tuon kuvailemasi perusteella, ja toki, vaikka on hyvä pureskella ruoka hyvin, ei kannata ottaa siitä turhaa stressiä. Jos huomaat jossain vaiheessa, että kyseinen pureskelujuttu alkaa tulla ihan ruokailun tielle, esimerkiksi, ettet voi vaikka syödä kovia karkkeja, kun niitä ei kunnolla voi pureskella, suosittelen puhumaan asiasta jonkun kanssa. Ruokaa ei kuitenkaan tulisi mitenkään pelätä ja vältellä sen takia, että siihen saattaa tukehtua.
Yleensä kun halutaan lisätä tai vähentää painoa, aika pitkälti siihen vaikuttaa tasaiset ruoka-ajat sekä monipuolisuus. Pyri syömään säännöllisesti ja monipuolisesti. Katso, että sinulla on lautasella aina proteiinia (lihaa, kalaa, soijatuotteita) sekä runsaasti kasviksia ja hieman hiilihydraatteja, kuten perunaa tai pastaa. Syö mieluummin monta kertaa päivässä pieniä annoksia, kuin yksi iso ateria.
Hei, se että syöt vähemmän johtuu varmaan siitä että pureskelet niin hartaasti. Ruuan pitkällisen jauhamisen on todettu tekevän nopeammin kylläiseksi joten vaikka et tarkoituksella ruokamäärääsi vähennäkään, se tapahtuu pitkällisen pureskelun seurauksena. Kannattaa miettiä mistä tuo tukehtumisen pelko kumpuaa ja korjata asia jotta syöminen olisi nautittava hetki eikä pelottavaa tai ahdistavaa pakkopullaa. Tsemppiä eteenpäin!
Pureskelu on muuten tosi hyödyllistä, koska keho saa helpommin ja nopeammin kaikki aineet siitä käyttöönsä kun ruoka on pilkottu jo alustavasti paremmin! Usein juuri hotkimisesta tulee ongelma, kun kiire ohjaa elämää.
Tiedän tunteen, tuohon alipainoisuuteen ja terveystarkastukseen liittyen. Mielestäni Suomessa aika helposti arvioidaan alipainoiseksi (vissiin lihavaa kansaa XD). Hoikkuus johtuu geeneistäkin! Nauti siitä, että sinulla ei ole ylipaino- tai alipaino-ongelmia.
Minulla tulee myös syömisessä välillä kausia, kun tuntuu että syön vähemmän/enemmän. Jos sinun tapauksessasi tuota käytöstä on jo jatkunut pitkään, niin entä jos vaan joskus söisit tosi paljon sitä mistä tykkäät (että et koe ahdistusta pureskelusta)? Kannattaa antaa itselleen välillä vapauksia! ^^ Sitäpaitsi, olen huomannut ainakin omalla kohdalla että kun syön enemmän, on myös enemmän nälkä, ja toisinpäin (Vinkki, pätee myös karkin syömisessä!) – tästä siis tulee sellainen kierre!
Ethän ajattele liian ahdasmielisesti? :) Hyvää ruokavaliota kannattaa tukea liikunnalla ja levolla. Muista(!!!) kuunnella kehoasi. Mene fiiliksen mukaan, ja katso, mihin se johtaa. Mikään ei ole täysin peruuttamatonta!
Kiitos vastauksista ❤ Olen huomannut että syömiseni on kuitenkin ”parempaa” kuin esim. syksyllä tai jouluna. Olen tavallaan ”kehittynyt” eikä se pelota niin paljon, mutta edelleen joitakin tiettyjä ruokia on, joita en uskalla syödä tämän pureskelun takia. Ja yleensä koulussa syön todella vähän, koska en halua että minua joudutaan odottamaan hitauteni takia. Tiedän, että sen ei kyllä pitäisi estää minua syömästä. Kotona kuitenkin syön yleensä ihan kunnolla, koska ei ole kiire mihinkään ja on tarpeeksi aikaa syödä.