huolestunut lukiolainen

Hei. Tunnen olevani hukassa itseni kanssa enkä tiedä mitä tehdä. Minulla on siis ollut melko epänormaali suhde ruokaan jo monta vuotta. Olen monia kertoja yrittänyt laihduttaa, mutta yritykset päättyvät aina siihen, että luovutan ja syön todella epäterveellisesti ahmien. Sitten taas rupean laihduttamaan ja sama oravanpyörä on jatkunut jo monta vuotta. Laihduttaessa haksahtaminen johonkin epäterveelliseen ruokaan kaduttaa ja aiheuttaa syyllisyyden tunnetta. Tunnen olevani lihava, ruma ja arvoton muihin verrattuna enkä usko että kukaan voisi koskaan rakastaa minua tällaisena kuin olen. Ruoka ja pakonomainen laihduttamisen tarve hallitsee elämääni enkä tiedä mitä tehdä. Pitäisikö minun hakea ammattiapua tai kertoa tästä jollekin?

moms spaghetti

Hei, tiedän miltä toi tuntuu, oon ite kamppailemas saman jutun kaa :(.
Suosittelen kertomaa terkkarille nii osaa antaa kunnolla apua.
Oot oikeesti tosi kaunis vaikka en tiiä kuka oot :)💕✨💖

🥑avocado🥑

Hae apua NYT!! Toi on vakavaa ja tarviit ammattilaisen apua.

Muista et oo kaunis just tollasena ja riität! Et oo ruma! <3

Tsemppii, tiiän et on vaikeet hakee apuu mut kyl sä pystyt. :)

Joku hyypiö vain.

Hei! Olet fr mun kaksonen- oon just tollanen, kun sä..olisi ihanaa, jos joku vastaisi niin saisin itsekkin vastauksen. Sillä olen ”taistellut” tämän kanssa jo n. 2-3 vuotta. Hehe :D

V.K

Hei kyllä tää tästä vielä, kamppailen saman asian kanssa.
Kerro koulun kuraattorille/terkkarille tai mee johonkin terveysasemalle ja kerro tästä. Mt puoli on vähän hidas, mutta kantsii mennä mahdollisimman nopeesti niin saat nopeemmin apua :) kyllä tää vielä tästä , tsemppiä <3

🥑avocado🥑

Moi Joku hyypiö vain.
Kannattaa mennä puhumaan jonkun luotettavan ihmisen kanssa.
Itselläni on ollut/on paljon ulkonäkö paineita ja sh. ;(
Se on ihan hirveetä ja sen takii haluun auttaa kaikkia ketä voin.

Oot kaunis tollasena ku oot! Puhu jollekkin huolista, kyllä se siitä!
Tsemppiä!! <3

Juu u

Moikka!
Oon itse toipumassa syömishäiriöstä (anoreksiasta) ja tiedän just miltä susta tuntuu. Avun hankkiminen kannattaa aloittaa heti kun siltä alkaa tuntua koska jossain vaiheessa hoito on pakko aloittaa. Se voi olla todella rankkaa mutta kyllä sä siitä selviät ☺️💪🏻. Voin sanoa että elämä on paljon parempaa nyt kun olen pitkällä toipumassa kuin pahimpina sairauden aikoina. Voit mennä vaikka terveyden hoitajan puheille ja kertoa sun tilanteesta. Hän osaa ohjata sut oikean avun pariin. Tsemppiä tosi paljon!

huolestunut lukiolainen

Kiitos kaikille viesteistä <3 Tulee tosi turvallinen olo kun en oo ainut joka kärsii tällaisista ongelmista. Terkkarille puhuminen vois varmasti olla hyvä vaihtoehto, mutta meidän koulussa se sattuu olemaan mun tuttu jonka kanssa en ehkä mielellään jakais tätä aihetta. En myöskään halua kertoa esim. mun vanhemmille tai kavereille koska ne luultavasti rupeis kiinnittään huomiota mun syömiseen ja liikkumiseen. Haluan laihtua jotta mun itsetunto paranis, mutta en halua että ruoka hallitsee mun elämää ja on yhtä ahdistava asia kuin tällä hetkellä.

🥑avocado🥑

Moikka taas huolestunut lukiolainen.

Kannattaa silti kertoa siitä ja on hyvä, jos jotkut luotettavat ihmiset katsovat, että syötkö tarpeeksi.
Sun ei tarvii pudottaa painoo, oot hyvä, kaunis ja täydellinen tollasena ku oot!! <3
Mä ymmärrän eton vaikeet toipuu ja hakee apuu, mut se kannattaa! :)

Tsemppii ja voima halauksia!!!!! <33

huolestunut lukiolainen

Kiitos avocado, toi merkkaa mulle oikeesti paljon <3

Lilli, Opiskelija*

Hei huolestunut lukiolainen!

Olet varmasti kaunis ja mahtava tuollaisena, kun olet! :) Mistä siulle on tullut ajatus, että olisit lihava tai ruma, onko joku sanonut niin?

Täällä onkin annettu hyvät neuvot, miten eteenpäin eli pikaisesti juttelemaan ammattilaiselle asiasta. Ymmärrän huolesi siitä, että teidän koulun terkkari on siun tuttu, mutta muista, että hänellä on vaitiolovelvollisuus eli hänellä ei ole oikeutta kertoa siun käynnistä kellekkään ellet itse niin halua. Toki sitten on tuo mt-puoli, josta täälläkin jo mainittiin. Lisäksi on myös olemassa ravintoterapeutteja, olisiko sellaisella mahdollista päästä? Älä myöskään pelkää sitä, että joku alkaisi huolehtimaan tai vähän katsomaan siun syömisasioista, se on välittämistä. <3

Minulla itselläni on myös kokemusta tuosta, että ahdistaa oma ulkonäkö edelleen, vaikka ikää on jo 33 vuotta. Monta vuotta taistellut syömisasioiden kanssa. Itseäni on auttanut ajattelu siitä, että syö 80 % terveellisesti eli ihan perus kotiruokaa ja lautasmallin mukaan ja sen 20% voi syödä vähän epäterveellisemmin. Eikä kannata jokaisesta epäterveellisestä valinnasta sättiä itseään, myö ollaan kuitenkin kaikki ihmisiä ja jokainen on ainutlaatuinen, kuten siekin. :) Sinä riität juuri tuollaisena kuin olet! <3

Vastaa aiheeseen: syömishäiriö

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.