idk

Joku auttakaa tai kertokaa vinkkejä. Must tuntuu et oon ihan hukassa enkä oikeesti löydä motivaatiota mihinkään. Tuntuu ettei ois elämäntarkotusta ja samal ettei mikään ois todellista. Must välitetään ja mul on kaikki sillee hyvin mut en vaa tiiä. Tää tunne on kauhein mitä tiiän. Sekun ei vaa tiiä mitä seuraavaks ja ajattelen aina kaikki asiat loppuun et esim vklp jälkee taas uus viikko jne jne oon liian kyllästyny mikää ei tunnu aidolta.

Don’t Give Up

Minulla on ollut samanlaisia tuntemuksia. En tiedä miltä sinusta oikeasti tuntuu, mutta tuntuuko olosi masentuneelta?
Varsinkin murrosiässä ja nuorena mielialat vaihtelevat ja sanon että moni kärsii masennuksesta.
En tiedä onko tuo masennusta vai mitä, mutta pari vinkkiä jotka saattaisi auttaa. Nämä eivät ehkä anna pirteyttä elämään tai tee paremmaksi mutta jaksamiseen:
– Nuku ja syö hyvin, urheile tarpeeksi.
Jos oikeasti olosi on todella väsynyt ja kyllästynyt, voit siitä mennä juttelemaan jollekin aikuiselle ja mietitte miten saisi asiat parannettua.
Koulusta voi myös ottaa lepopäiviä jos viikonloppu ei riitä.

En osaa kunnon vinkkejä tai apuja antaa, mutta Don’t give up!

niih

Yritä pitää mielialasi korkealla, ajattele mukavia asioita ja yritä unohtaa se kaiken loppumisen ajattelu.
Ottaen kantaa otsikkoon, sinulla on paljonkin syitä elää, tsemppii elämään sulle.
Nyt pitäs ne Nuortennetin työntekijät tänne paikalle jotka osaavat oikeasti sanoa jotain järkevää tähän..

Lisa, verkk@ri

Hei! Oon verkkari ja ajattelin yrittää parhaani mukaan vastata tähän. Ymmärrän tunteen. Se voi olla masennuksen oireilua, tai ihan vain mielialanvaihtelua.

Paras ois jos yrittäisit ajatella, mitä esim. tänään haluaisit tehdä, sillä se voi tuntua tosi masentavalta tai ahdistavalta miettiä liian paljon tulevaisuutta etukäteen.

Tiedän, että masentava olo on ikävää, mutta ajatukset ja tunteet ovat ohimeneviä. Olen kuullut ammattilaisten suosittelevan, että mieluisa tekeminen voi antaa hyvän fiiliksen. Onko sulla jotain mistä oot pitänyt, tai jotain uutta mitä voisit kokeilla?

Tuntuuko sinusta siltä, että elämä vaan välähtää silmien edessä ja että sen takia elämä ei tunnu aidolta? Itse listaan ylös päiväkirjaan päivän kivat jutut, ihan pienet asiat myös. Se saa mut huomaamaan iloa tuovat asiat ja siitä voi tulla enemmän merkitystä elämään. Myös toisten auttaminen voi tuoda merkitystä.

Toivottavasti koit tästä olevan hyötyä <3

Lilli, Opiskelija*

Hei idk!

Todella surullista kuulla, että ei ole oikein motivaatiota mihinkään ja ettei oikein mikään tunnu miltään. Nämä mielialanvaihtelut kuuluu toki ikään, mutta yksin ei tarvitse niiden kanssa jäädä.

Olen itse nuorempana ja vähän vanhempanakin käynyt samanlaisia fiiliksiä läpi. Täällä onkin jo annettu sinulle hyviä neuvoja eli riittävä uni, lisää lepopäiviä, jos siltä tuntuu ja jonkun luotettavan aikuisen kanssa olisi hyvä päästä juttelemaan. Sen aikuisen ei tarvitse olla oma vanhempi. Olisiko teillä koulussa esimerkiksi nuorisotyöntekijää, hän varmasti osaisi neuvoa sinua, mitä kautta asiaa voisi lähteä ratkomaan tai löytää oikean tahon, joka osaa näissä mielen asioissa auttaa? :) Yksi mikä on itseäni auttanut vielä aikuisiällä vaikeissa tilantaissa, niin päiväkirjan kirjoittaminen. Sinne voisi vaikka kirjoittaa ylös ne hyvät ja vaikeat asiat. Mitenkään vähättelemättä siun tilannetta ja fiiliksiä, niin et varmasti ole yksi noiden ajatusten kanssa. Monella nuorella on varmasti samanlaisia ajatuksia tässä maailman tilanteessa, jossa tällä hetkellä elämme. Ajatusten jakaminen myös jossain vertaistukiryhmässäkin voisi olla yksi vaihtoehto? Vai mitä sie itse ajattelet tällaisista mainitsemistani vaihtoehdoista?

Toivon, että löydät sen oikean keinon päästä noista kurjista ajatuksista ja fiiliksistä eteenpäin. Minusta on todella hienoa, että tänne uskalsit kertoa ajatuksistasi. :)

Tähän loppuun vielä, vaikka olenkin täällä opiskelija lisämerkillä, niin ikää on jo karttunut 33 vuotta ja elämän kokemusta sen myötä.

Vastaa aiheeseen: Syytä elää?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.