Tällästäkö se sitten on? Asioiden on muututtava
Olen kahdeksasluokkalainen nuori, suht-koht iloinen ja terävä koulussa. Olen nyt päälle kaksi vuotta ajatellut omaa identiteettiäni, ja vuosien kuluessa, olen vihdoin oppinut hyväksymään itseni. Mutta kaikki eivät ole. Kertoessani kavereilleni mieltäni painavista asioista, kuten ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai omasta identiteetistäni, heitä ei näytä ollenkaan kiinnostavan. Sama olisi, kun yrittäisi kivelle puhua. ”Aha, eipä oo mun ongelma” on usein kuultu vastaus. Monta ihmistä jopa ällöttää, kun mainitsen sanan ”seksuaalisuus” tai aloitan virkkeeni sanoilla ”oma sukupuolinen identiteettini…” . Sanonko siis jotakin väärin?
”Oletko nyt varma?” ”Kasvat sen yli” ”Niin, sehän on nyt tuota trendiä” Ovat yksiä loukkaavimmista asioista mitä kaveri, huoltaja, esim. Opettaja tai kuka tahansa ”varttuneempi” voi sanoa. Siinä mainitaan juuri se, että et ole yhtään tärkeä. Sama olisi kuin sanoisi ”Haluat vain nyt huomioita esittämällä tuollaista ’spesiaalia lumihiutaletta’ ”
Tämän viestin ei ole tarkoitus olla provosoiva, pilkkaava, rasistinen tai varsinkaan pilailua. Tämä on vakava asia, josta monet nuoret, ja vanhemmatkin, kärsivät. Ihmiset ovat kaikki tärkeitä. Ihmisillä on kaikilla samat arvot. Voimmeko vain vältellä asiaa loputtomiin kunnes joku vain ’keksii ratkaisun’ tälle kaikelle väittelylle ja rasismille?
Olen kuullut niin monia loukkaavia sanoja elämässäni, että kaikkia on vaikea muistaa. Olin kauan aikaa koulukiusattuna koska olin ”homo, huomiohuora, lastenraiskaaja, outo etc.” . Pelkäsin monena kouluaamuna lähteä sinne samaan paikkaan, jossa kaikki hiljaa kuiskivat selkäni takana. Pelkäsin aina olevani yksin ja kavereiden hankkiminen oli hankalaa; Ei ehkä siksi kuka olin, vaan en halunnut satuttaa (henkisesti) muita ja ”repiä heitä mukaan samaan kohtalooni”. Mutta sain apua. Internetistä löysin monia samasta asiasta kärsiviä nuoria, muualta maailmasta ja muutama suomesta. Kuulin heidän tarinansa, kerroin omani ja sain uusia ystäviä; Olin oppinut hyväksymään itseni.
Haluan sanoa että Et Ole Yksin. Maailma saattaa vaikuttaa kovin itsekkäältä ja paskalta, mutta tärkeintä on ettet anna muiden päättää elämääsi. Olet kuka olet ja sitä ei voi kukaan muuttaa. Sinä olet sinä ja se on tärkeää.
Ihmisten on aika alkaa tajuamaan, että Mekin Olemme Vain Ihmisiä.
Minusta on aina kovin surullista, että jos joku nuori (tai miksei vähän vanhempikin) on löytänyt itsensä tavalla tai toisella, aina on lauma pässejä määkimässä pilkkalauseitaan. Jokainen ihminen on yksilö, joka määrittelee aivan itse, kuka hän on. Homo, hetero, mies, nainen.. aivan se ja sama. Jokaisella tälle planeetalle syntyneellä ihmisellä on oikeus päättää, kuka hän on, oli yhteiskunta siitä mitä mieltä tahansa. Kaikki ovat tasa-arvoisia, samaa lihaa, verta ja DNA:ta, samoista aineksista. Se, tykkääkö olla sängyssä miehen vai naisen, tai ei kummankaan, kanssa, on jokaisen oma asia.
Ongelmana tässä on se, että ne kovaäänisimmät yleensä ovat niitä typeryksiä. Kärjistettynä esimerkkinä, on ihmisiä, jotka huutavat ”V*tun homo!”, mutta kukaan ei huuda ”Jes! Miten ihanaa, että olet homo!”. Negatiiviset kommentit ovat aina äänekkäimpiä, valitettavasti. Ja se tosiaan on väärin. Ei kukaan tule minullekaan huutelemaan mitään ”V*tun hetero!”, koska se koetaan normaaliksi asiaksi, eikä normaaliin asiaan tarvitse puuttua. Ja en ole ikinä käsittänyt sitä. Entä sitten, jos joku on homo? Tarvitseeko siihen puuttua mitenkään? Se on hänen elämänsä, ei minun. Ihmisten pitäisi saada elää elämänsä rauhassa, ilman mitään pelkoa nimittelystä tai ikävistä kommenteista. Samaan kastiin menevät nuo, jotka luulevat, että homous on jotenkin muotia. Toki, seksuaalisuus voi muuttua läpi elämän, se ei ole mitenkään erikoista, mutta en usko, että kukaan lähtisi ns. ”olemaan homo”, vain sen takia, että se on muodikasta.
Sentään olet löytänyt itsellesi tukea ja ystäviä netistä. En väitä, että tietäisin, miltä sinusta tuntuu, koska rehellisesti, en tiedä. En tiedä, miltä tuntuu olla syrjitty seksuaalisuuden takia, mutta arvostan jokaista ihmistä, joka uskaltaa tässä hullussa maailmassa olla oma itsensä, ja myös jakaa kokemuksiaan muille.
Kaikkea hyvää sinulle, voimia ja tähtien suojelua.