tarina menetetystä ystävyydestä

Niin olen jo 16 vuotias nuori neiti, ja minua on kaivertanut sellainen asia että pilasinko minä ystävyyden?
Taisin olla viidennellä kun harrastus ryhmääni saapui uusi poika. Pojassa oli heti minusta jotain erityistä. Kerran aloin vain puhumaan hänen kanssaan ja kävi ilmi että hän asui ihan lähellä minua. Vuoden aikana meistä tuli todella läheiset, vietimme kesäloman melkein jokaisen päivän kahden. Emme olleet samassa koulussa mutta näimme toisiamme aika paljon. Kun vietimme kahdestaan aikaa minusta tuntui niin mukavalta olla hänen kanssaan ja jutella niitä näitä. Olin saattanut ihastua häneen, mutta olin aina välillä sanonut pojalle että tahdoin olla vain kaveri. En sen enempää ajatellut sitä en myöskään halunnut myöntää sitä itselleni että pidin pojasta todella paljon. Ehkä syynä oli myös iso siskoni joka aina välillä vihjaili minulle että” kyllä sä tykkäät siitä” vastasin aina kielteisesti ” me ollaan vaan kavereita”
Yhtenä alkusyksyn vai oliko se kesän aikaan istuin pojan kanssa trampoliinilla ja poika sanoi minulle ” pidin sinusta kerran todella paljon ja ihastuin sinuun heti kun näin sinut” olin yllättynyt pojan rehellisyydestä. Enkä voinut kuin sanoa että pidin hänestä myös kerran. Mutta se ei ollut totta. Pidin hänestä yhä vaikka tiesin että hänellä oli siien aikaan tyttöystävä. Ja taisin olla myös musta sukkainen. Mutta kaikki muuttui kun tulimme samaan ylä asteelle poika ei enää puhunut tai soittanut minulle niin kuin kesällä ennen koulua. Hän ei enää hymyilyt minulle koulussa jos tulimme toisiamme vastaan käytävällä. Taisin masentua en ymmärtänyt miksi hän teki niin minulle ? Emme kommunikoineet enää. Poika oli muuttunut hän ei ollut enää se jonka olin tavannut kaksi vuotta sitten. Ystäväni siis se poika.. joutui hankaluuksiin tupakan kanssa huomasin myös että hän alkoi karkaamaan koulusta kesken kaiken. Kahdeksanella näin häntä enää niin harvoin. Minusta tuntui jos olisin ollut hänen tyttöystävänsä olisiko hän ollut siinä tilanteessa??

Tässä melkein kaksi vuotta olen ajatellut tuota poikaa onko hänellä kaikki hyvin onko hän onnellinen siellä missä nyt on ? Tuntuu siltä että minulla on vielä tunteita kyseistä poikaa kohti. Vaikka en olekkaan puhunut hänen kanssaan enää kolmeen vuoteen :( aina välillä jopa jään miettimään kuinka hauskaa meillä joskus oli.

Onko täällä joku jolla on tapahtunut jotain vastaavaa? En myöskään keksinyt mihin keskusteluun tämän laitan joten ajattelin että se sopisi tänne parhaiten.