Mua on kiusattu nyt kaksi vuotta (oon ysillä). En saa ikinä olla rauhassa. Kiusaamista tapahtuu koulussa ja netissä. Melkein koko luokka on mukana kiusaamisessa. Jopa vanhat kaverini kääntyivät minua vastaan. En enää tiiä mitä pitäs tehdä. Tunnilla mua heitellään syödyillä purkilla, kuminpalasilla, joskus takiaisilla. Mua haukutaan koko ajan ja mulle huudellaan kaikenlaisia törkeyksiä. Esitelmänpitoni häiriintyy aina kun musta aletaan heti kuiskia ja kaikki vaan nauraa ja muka matkii mua. Kerran mut lisättiin yhteen kik-keskusteluun jossa oli melkein kaikki meidän luokkalaiset ja ne alko hokee siel et mun pitäs tappaa itteni oon niin v**tun ruma ja läski. Sama on tapahtunut facebookissa. Ja ne kommentoi mun facebook kuviinkin kaikkee tosi ilkeetä. Itken tosi usein ja oon menettänyt elämäniloni. Lopetin kaikki harrastukseni ja hylkäsin tahattomasti pari jäljelle jäänyttä kaveriani. En vain jaksanut vastata heidän viesteihinsä, koska, no, en vain jaksa nykyään enää mitään. Makaan sängyssä ja tuijotan kattoa, en tee enää mitään muuta. Itken myös paljon. Minulla ei ole enää mitään, ei mitään minkä vuoksi elää. Olen lopettanut liikkumisen kokonaan, ja siksi olen lihonut syksyn aikana 10 kiloa, mikä huonontaa itsetuntoani entisestään. Tunnen itseni rumaksi ja lihavaksi ja oksettavaksi enkä usko että kukaan voisi ikinä tykätä minusta. En jaksa myöskään enää lukea kokeisiin tai tehdä läksyjä. Lintsaan tosi usein. En halua kertoa kenellekkään, koska uskon että kiusaaminen vain pahenisi. Ja vanhempani ovat eronneet ja äitillä on tarpeeks huolia niin en haluu kertoo sillekkään..[osa tekstistä poistettu]. Miten voisin päästä tän yli yksin?
Hei,
kertomastasi tulee todella surullinen ja vihainen olo puolestasi. Kiusaaminen, josta kerrot, on todella vakavaa ja rikollista. Onko kukaan aikuinen koskaan esimerkiksi luokassa puuttunut tilanteisiin, joissa sinua on heitelty tavaroilla, naurettu esityksesi aikana yms.? Todella törkeää!
Sinä ET ole ruma, läski tai inhottava. Kiusaaminen EI ole sinun syytäsi. Olet arvokas ja ihana juuri sellaisena, kuin olet. Uskon, että jokapäiväinen haukkuminen ja kuvaamasi kohtelu ovat saaneet sinut uskomaan muuta, mutta totuus on se, että Sinussa ei ole mitään vikaa eikä kenelläkään ole oikeutta kohdella sinua tuolla tavalla. Asiaan pitäisi tulla muutos, sillä kenen tahansa itsetunto murenee, jos vuositolkulla joutuu henkisen väkivallan kohteeksi.
Minusta tuntuu pahalta ajatella, että sinun pitäisi selvitä tuosta kaikesta yksin. Voisitko yhtään kuvitella, että kertoisit kuitenkin jollekin aikuiselle? Jos koko luokka on sinua vastaan, niin on epäreilua, että sinun pitäisi yksin jaksaa. Olisi myös tärkeää, että saisit puhuttua jollekin tunteistasi ja noista tilanteista. Jollekin, joka kuuntelee ja kertoo sinulle, että tuo on tosi väärin ja olet siihen syytön. Jos puhuminen kasvotusten tuntuu tosi vaikealta, niin voisitko soittaa vaikka Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111? Saisit ainakin puhua ja voisitte yhdessä miettiä, miten tilanteessa voisi edetä jaksaa. Puhelin on täysin luottamuksellinen ja saat olla nimettömänä.
Toivon sydämeni pohjasta, että harkitsisit koulussa tai kotona aikuiselle kertomista. Tai vaikka tänne kirjoittamasi tekstin näyttämistä/kirjeen kirjoittamista. Jotta olosi ja ajatuksesi eivät menisi yhtään synkemmiksi, väkivalta koulussa ja netissä on saatava loppumaan. Muista, että voit löytää elämänilon vielä uudelleen. Älä anna kiusaajien lannistaa sinua!
Halauksia sinulle!
Luin tekstisi sattumalta ja se tuntui todelta pahalta. Kiusaajasi toimivat väärin ja ovat vastuussa teoistaan. Vika ei ole sinussa, vaan pelkästään heissä. Toivottavasti sait apua tätä tai jotain muuta kautta. Joka tapauksessa voimia jatkoon.