Tarviin apua

Heippa kaikille!

Mulla on nyt näinä viitenä viimeisimpänä päivänä mennyt ihan kaikki pieleen vanhempien kanssa. On tullut konflikteja konfliktien perään. En haluais kuullostaa valittajalta, mutta mulla on nyt oikeesti paha ja epätoivoinen olo tästä kaikesta.

Toivottavasti jaksatte lukea, vaikka teksti on aika pitkä:|

Mulla on todettu Aspergerin syndrooma enkä kuulemma oikein osaa hahmottaa Syy ja Seuraus-suhdetta.

Mun äiti yrittää koko ajan järjestää mulle jotain kivaa tekemistä, vaikka yritän selittää sille, etten aina tarvitse jotain ylimääräistä viihdykettä. Se näkee kuulemma hirveen vaivan jossakin siinä, että esim. meidän perhe menee kolme kertaa neljässä päivässä (minusta turhan liian usein) ulkoilemaan mun luokkakaverin ja sen perheen kaa vaikka minusta ihan riittäis et tavattais kaverin kaa Skypen välityksellä ja pelattais koneella jotain kivaa peliä yhdessä ja tavattais kesälomalla kasvotusten vaikka vain kerran kahdessa viikossa. Ja sitten kun minä en ole tyytyväinen enkä kiitollinen siihen, mitä tällä hirveällä vaivalla järjestetään niin äiti alkaa haukkua minua kiittämättömäksi idiootiksi, tyhmäksi ja kusipääksi. Eli toisin sanoen minulle järjestetään kovalla vaivalla jokin, josta en ole edes hirveästi kiinnostunut ja sitten kaikilla on päivä pilalla, minulla sen takia että pitää suorittaa jotain vanhempien järjestämiä jatkuvia tapaamisia toisensa perään kaverin perheen kanssa ja vanhempien sen takia, että ne näki sen vaivan ihan turhaan.

Mulle on kans lätkitty tästä rangaistuksia. Mä olen Snapchatissa jutellut jo pitkään yhden suloisen tytön kaa ja haluan usein, erityisesti iltaisin pitää siihen yhteyttä. Mut mun vanhemmat, ilmankin että olisin käyttäytynyt huonosti, käskee antamaan puhelimen pois joskus kymmeneltä illalla vaikka yritän selittää heille, että minulle on tytön kanssa chattaily tärkeää ja nythän on kesäloma ja tarvitseeko todella mennä jo näin aikaisin nukkumaan. Nyt minulta on otettu kokonaan puhelin pois enkä pääse juttelemaan sen tytön kaa. Samoin myös tietokoneeni virtajohto on takavarikoitu. Mun vanhemmat sanoi siihen puhelinasiaan jotakin tällaista: ”Ton kaltaisilla idiooteilla ei tarvitse olla mitään tyttöystävää! Me kerrotaan sille tytölle, että sä oot hullu ja että kuulut mielisairaalaan!”

Eikö teistäkin olis aika ikävää, jos teillä olis tyttö- tai poikaystävä ja teidän vanhemmat yrittäisivät kaikkensa, jotta teidän suhde päättyis?

Mun äiti ei ole näiden viimeisten päivien aikana kutsunut minua omalla nimelläni vaan kaikilla haukkumanimillä, joita miehestä voi sanoa. Pahat sanat satuttavat:,(

Onko teillä vastaavia kokemuksia? Entä ideoita, joilla voisin yrittää parantaa perheemme tilannetta? Ja kysykää ihmeessä, jos teille jäi jotain epäselväksi, yritän vastata pian!:)