Kun olin pieni mun toinen silmä alkoi katsomaan kieroon. Selvisi että mulla on kaihi ja se leikattiin. Siitä on nyt varmaan 11 vuotta ja silmä katsoo yhä kieroon eikä sitä voi korjata muulla kuin leikkauksella. Leikkausta en tahdo.
Miten minä voisin rakastaa itseäni sellaisena kuin olen? En uskalla katsoa silmiin kun hävettää. Joskus molemmat silmäni katsovat ihan suoraan mutta yleensä karsastava silmäni katsoo hieman väärään suuntaan. Pelottaa että joku huomaa sen ja kommentoi. Ei tämä varmasti hirveästi muita haittaa… eniten se haittaa minua kun en vain osaa arvostaa itseäni. Karsastava silmäni on melkein sokea ja olen oppinut että se ei ole asia jota hävetä. MUTTA se katsoo kieroon ja se hävettää minua aivan liikaa. Katsooko sinun silmäsi kieroon? Tai vain toinen niistä? Vertaistuki olis ihan jees ja se varmasti auttaa mua itseni hyväksymisessä.
Moikka. En tiedä miltä sinusta tuntuu, mutta anteeksi kielen käyttöni v*tut siitä! Olet ihana ihminen mikä se on muitten asia miltä näytät, jos joku kommentoi niin voit sanoa, että ”Jos ulkonäköni haittaa sinusa niin paljon niin älä katso sitten minuun päin” tai vastaavaa. Jaksamisia rakas, tärkeä ja kaunis ihminen! <3
