Tuntuu oudolta nykyään melkein koko ajan ja ainoa asia joka auttaa on se että tekee miljoonaa eri asiaa samaan aikaan niin että ei ole aikaa miettiä. Pari viikkoa sitten olin jotenkin tosi surullinen ja tuntui kuin oisi parempi jos en olisi ollenkaan olemassa ja että en kuulu tänne kaikkien muiden kanssa jotka selviävät niin helposti ja hyvin, tämä kesti noin kaksi viikkoa ja sit olin jonku viikon kuin seitsemännessä taivaassa ja nyt taas tuntuu siltä että mikään ei ole aitoa?? Tosi outoa ja pelottaa vähän koska ku tuntuu et mikään ei oo aitoo ni mietin et voisin tehä mitä ikinä, tuhlaan varmaan kaikki rahat nettikrääsään ja kuolen ennen kun edes saan ne jos tää jatkuu. Oon yrittäny harhauttaa itseäni sillä että tekee jotain muuta, kuuntelen musiikkia niin kovalla että kohta menee kuulo, tai katson videoita TikTokissa. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Voisiko kukaan joka on kokenut samanlaista kertoa mitä pitäisi tehdä? Kiitos.
Hei Lenlenz
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Hei täällä päin saman kaltaisia ongelmia! Ite oon tehnyt monta juttuu samaa aikaa joka ei oo hyvä ainakaan mun mielestä, saat vaan itsellesi lisää stressiä, yritä puhua jonkun luotettavan ihmisen kanssa asiasta ja pidä meilessä että tää maailma tulee muuttumaan kyllä ilman sua, ja sua tullaan ikävöimään. En ole kovin puhelias ihminen ketä tykkää puhua mikä painaa mieltä joten itse kirjoitan ne paperille ja saatan mennä kävelylle paperin kanssa ja heitän sen mahdollisimman kauas roskikseen, että se ei olisi lähettyvilläni. Onnea! :>>
