Mitä teen, koska en omista melkein ollenkaan ystäviä. Oon yrittänyt hankkia niitä, mutta se on tosi hankalaa mulle. Omistan siis 3 kaveria jota nään ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Oon siis koko mun ajan tai suurimman osan yksin. Jokanen päivä tuntuu samalta ja ootan joka päivä vaan että pääsen nukkumaan.
Et oo ainakaan yksin tän asian kaa. Mulle kuitenkin riittää ne ystävät. Oon siitä jopa kiitollinen, että he on mun kavereita, koska niitä on tosi vaikea hankkia. Varsinkin kun oon ujo. Mutta en nää ystäviäni ollenkaan edes viikossa, ja rasittaa perhe välillä. Kuitenkin tiedän, että kohta pääsee taas näkemään heitä. Ehkä mua on auttanut se yksinäisyyteen, että pelaan pelejä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa muiden kaa kirjoittamalla. Ja odotan innolla näkemään unia ja pakenemista niissä oikeaa elämää. Se on hauskaa :)
Kaikkea hyvää
Minulla on ihan jäätävän yksinäinen olo koko ajan ja tuntuu et ei ole ketään kelle puhua tai no (yksi kaveri) muutenkin todella alakuloinen olo koko ajan ja kaikkea mahdollista😥
Oon viimeks nähny kaverin/kavereita vuonna 2018 silleen kunnolla. Sen jälkeen on tullu ainakin yks kutsu, mut kieltäydyin siitäkin. Sen jälkee ei oo tullu mitää. Oli nii hektistä ja stressaavaa sekä vaan väsytti kamalasti (todennäköisesti pahentui masennuksesta) niin en sitten arvannut mennä pilaan hänen päiväänsä.
Oon puheväleissä parin tytön kaa koulust, mut en kutsuis heit mun kavereiks. Oon tottunu mun elämään ja vaikka jotkut sanois e mun ei ees pitäis olla mun vanhempien ”huostassa”, en meinaa enää näkee mitää vikaa mein tilantees. Oon niin tottunu tähän kaikkeen.
Haluisin vaa nukkuu ja on tosi vaikeeta nousta tai ees herätä ylös aamulla.
Hei menetin mun yhen parhaan kaverin tänä yönä ei siis kuollu mut meni välit ja se oli ainoo kenelle pystyin kertoo ihan kaiken eikä oo sellasii jotka vois olla fyysisesti tukena ku kaikki muut kaverit asuu 650km pääs
Joo mäki oon yksinäinen ja kaikkee.. mul on vähä hylätty ja yksinäinen olo. Mul oli kaveri mut se ei enää yhtenä päivänä halunu.. olla mun kaa 😕 ja siit lähtien oon ollu aika masentunut…
et todellakaan ole ainoa. mun paraskaveri jonka kanssa olin ennen aina kun oli yksinäistä ja jolle pystyin aina puhua muuttaa ihan kohta pois ja mä jään ihan yksin. onhan mulla muitakin kavereita mut en vaa saa aikaseks oltuu niiden kaa ja musta jotenkin vaan tuntuu et ne ei haluu olla munkaa? haluisin uusia kavereita mut oon niin ujo niin en ikinä osaa jutella kenellekään.
Hei sinä joka kirjoitit nimimerkillä 16v tyttö,
Kiitos viestistäsi. Asiasi, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi myös aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito