Ollaan, vai pitäisikö sanoa oltiin, molemmat tyttöjä ja lesboja. Aloimme seurustella noin kuukausi sitten. Itse olen niin pesunkestävä lesbo, etten voisi kuvitellakaan olevani yhdessä pojan kanssa. Ja nyt yhtäkkiä olen. Hän vieläpä sanoi minulle ensin ”Älä sit jätä mua” ja kertoi vasta sitten. Ahdistaa koko homma ja tunnen olevani täysi idiootti kun ajattelen tällaisia.
En voi jättää häntä, enkä olla hänen kanssaan. En voi. Mitä voin tehdä? Sanoin hänelle paniikissa ja ääni täristen että rakastan häntä enkä hänen sukupuoltaan mutta jotenkin tuntuu vain niin väärältä. Olenko aivan täysi raakimus jos jätän hänet? Miten? Milloin? En vain pysty tähän.
Ei sun tarvii murehtia. Jos parisuhteenne ei tunnu oikeanlaiselta niin sinun kannattaisi jättää hänet. Voitte silti olla kavereita?
Jos kuitenkin tiedät että pidät hänestä oikeasti niin et jätä häntä. Hän on yhä se sama henkilö, kuin ennenkin. Hän on päättänyt olevansa tyttö ja sitten hän on. Ei sillä ole väliä mikä hän on ollut vaan se mikä hän nyt on.
mieti kahdesti ennen kuin jätät hänet, että onko se hänen sukupuolensa niin paha jos hän on poika eikä tyttö. onko siis mielestäsi aihetta tälle. hän rakastaa sinua kuitenkin. muista se!
ps. sori jos en auttanut…
Oon trans myös. Mä haluisin poikakaverin mut en löydä ketäääääännnn… Mutta nyt asiaan:
Mieti ja kysy ITSELTÄSI rakastatko häntä, jos rakastat sinun ei kannata jättää häntä. Jos et rakasta jätä hänet. Jos et tiedä niin selvitä se, tunnetko enää mitään kuplivaa kun hän esimerkiksi on kanssasi?
Jos se on tapahtunut vasta äskettäin, yritä katsoa miten sopeudut tilanteeseen ja valitse sitten mitä teet.
Mullakin oli kerran tyttöystävä, josta tuli transpoika.
Se oli mulle ensin vaikeeta, itkin monena iltana,
mutta päätin oppia rakastamaan häntä poikana.
Ja minä onnistuin.
Koska tärkeintä minulle ei ollut hänen sukupuolensa vaan hän <3
