ugh tää on jotenki tosi epämukavaa kirjottaa tästä.. mut siis onks tääl ketää muita jotka oli nuorempana nii ilosii ja sosiaalisii ja oli paljo frendei mut sit nykyää ei osaa yksinkertasesti kommunikoida muiden ihmisten kanssa ja on työntäny kaikki frendit pois luotaa? en kai oo ainoo?
esim ku yrittää puhuu ihmisten kaa mut sit ei ikin osaa sanoo asioit äänee ja jää miettii niit. tai ku on sosiaalises tilantees ja ei pääse pois päästää nii sit siit tulee vaa kiusallist. tai ku jotai tapahtu (vaik et sanoit jotai vähänki väärää) jo ikuisuus sit mut silti yliaattelet sitä öisin etkä saa unta. tai ku tapaa uusii ihmisii eikä oikeest pysty alottaa puhuu niille tai olla avoin kellekkää. löytys varmaa miljoona esimerkkiä mut en jaksa kirjottaa lol
koska se tuntuu paskalta ja ku en tiiä miks must yhtäkkii tuli tällane. ihnoon olla tällane ja nään itteni nii heikkona enkä millää pysty hyväksyy itteeni. must tuntuu et mun luonne on iha paska ku vaik muhu tustuiski ja pääsis näiden kiinan muurien läpi nii oon silti boringassbitch enkä siltikää osaa avautuu arghh!1!1!1 ku emmä enää läheistenkää kaa naura paljoo tai heitä läppää ku oon nii epävarma. mä en tiiä pitäskö mun hakee apuu tähä ja mistä.
oon kertonu jo mun vanhemmille ja läheisille frendeille mut ne ei oikeestaa hirveesti tukenu ja se on niille varmaa myös hankalaa ku ne ei oo ikin kokenu mitää tällasta. joten ei mikää etene mihinkää ku haluisin tulla taas sosiaaliseks ja yritän kokoaja mut kaikki on jo nii puheliaita et on mahotont päästä mukaa.
joo että tällane ihana saarna sori bros jos masens liikaa. mut niiku help ja jos on omii mielipiteit tai kokemuksii nii kertokaapa. nii ja ois kiva tietää jos relaittaat kosk oot sillo heti jo mun bae <3
