Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Moi olen 11v minua jätetään ulkopuolella koulussa ja tuntuu että ihmiset ei välitä minusta olenkaan
Mitä mun kannattais tehdä että mua ei jätetä ulkopuolella.
Moi, olen pahoillani, että sinua jätetään ulkopuolelle. Muistutan sinua nyt, että tässä tilanteessa vika ei ole sinussa, vaan muissa. Kukaan ei ansaitse tulla ulkopuolelle jätetyksi. Tässä tilanteessa kannattaisi jutella asiasta vanhemmalle, opettajalle tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle – jos et vielä ole siis.
Lupaan, tälle asialle pystytään tekemään jotain <3 Ja susta välitetään, ainakin mä välitän.
Hei Harmi, että sinua jätetään ulkopuolelle. Voit kertoa ensin heille jotka jättävät sinut ulkopuolelle, että se ei tunnu mukavalle, jos uskalla tai voit kertoa kuraattorille tai opettajalle he osaavat varmasti auttaa ja puuttua siihen.
Muista aina ettei vika ole sinussa vaan niissä kiusaajissa. Olet todella ihana ja upea ihminen. Muista se aina. Kaikkea hyvää ja paljon tsemppiä sinulle💖.
Moikku!
Täällä kirjoittelee 11-vuotias tyttö.
Tarinani: Mulla oli samanlainen tilanne kolmannen alkuvaiheessa. En päässyt kolmannen luokan ensimmäisenä päivänä kouluun. Kun sitten tulin seuraavana päivänä, mun bestis olikin löytänyt kaksi uutta frendiä. Ajattelin, että se oli ihan ok, koska muuten hän olisi ollut ensimmäisen päivän kokonaan yksin. Huomasin kuitenkin pian, että ne kaksi olivat kanssamme koko ajan. Ajattelin, että tästä voisi tulla ihan mukava kaveriporukka. Parin kuukauden jälkeen huomasin, että bestikseni, ja nämä kaksi alkoivat jättää minua ulkopuolelle, ja pahasti. He kohtelivat minua kuin jotain arvotonta lelua. Kaikki huipentui siihen, kun he alkoivat välkillä mennä piiloon minulta. Välkän jälkeen he tulivat esiin. Olin tietenkin vihainen, mutta ”bestikselläni” on ihmeellinen taito saada muut jatkamaan, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan…
Miten selvisin tilanteesta: Etsin itselleni uuden ystävän. (Tässä vaiheessa saatat ajatella, että minulla oli ystäviä niin paljon, että kunhan vain vaihdoin kaveria, mutta ehei! En ollut tutustunutkaan kunnolla muuhun luokkaan, joten olin aika epätoivoinen.) Onnekseni huomasin, että minulla synkkasi erään pojan kanssa (johon olin ollut ihastunut jo ties kuinka kauan😳) hyvin. Tämä poika oli minulle mitä parhain ystävä niinä aikoina, kun minulla ei ollut muita ystäviä. Sitten kun löysin luokaltamme muita samankaltaisia ihmisiä kuin minä, aloin viettää aikaa heidän kanssaan. Mutta, koska pidin tästä pojasta niin paljon, ja olin hänelle todella kiitollinen olen säilyttänyt ystävyyssuhteeni hänen kanssaan. Joten, nyt minulla on yksi ihana kaveriporukka ja yksi ihana ystävä.
En tiedä, oliko tästä mitään apua, mutta minulle oli todella vapauttavaa jakaa tämä (tuolloin todella rankka kokemus) muiden kanssa.
Ps. Ihme, kun jaksoit lukea tänne asti!
Pss. Olen nyt viidennellä, ja aika pulassa tämän ihastukseni suhteen. Haluaisin kertoa hänelle, mutta pelkään, että möhlin ystävyytemme.🤦🏼♀️
Heido!!