Moi! Onko tääl muita, jotka muistelee vanhoja ihania muistoja, unia ja muuta sellasta? Ite teen näin ja tosi usein. Haluisin vaan olla taas niissä hetkissä uudelleen ja uudelleen, harmi vaan et en pysty. Aina välillähän tulee myös uusia ihania muistoja ja unia, ja niistä pitäis muistaa nauttii. Oon yrityänykki, mut joskus niiden tärkeyden tajuaa vasta myöhemmin ja sit se on myöhästä. Sit mul on usein tosi haikee ja masentunu olo, enkä oikein tiiä mistä se johtuu, mut osittain tästä. Se olo on tosi outo, joskus se on hyvä ja joskus taas paha. Se häiritsee mua oikeesti, mut oon oppinu elää senkin asian kaa, ku oon oppinu elää koko tyhmän ja oudon itteni kaa…
Tulkaa tänne kertoo et haikailetteko tekin vanhojen muistojen ja unien perään ja kertokaa omia unia ja muistojanne tääl! Ihan mitä vaan muistoi/unii saa tulla kertoo! Ootan niitä innolla! (:
Joo mäki muistelen tosi usein menneitä hyviä muistoja joista ei osannu sillon nauttia. Mutta tuntuu ettei niitä tuu lisää. :|
Ehkä niitä tuleekin mutta en vaa huomaa sitä kun elän niin menneessä ja muistelen koko ajan (ja jos en muistele niin mietiskelen ihan kaikkee outoo. Kiva tietää että jotkut muutkin ns elää menneessä.
Ja ois kiva tietää muiltakin jotka muistelee muistoja uudestaan ja uudestaan että mietittekö tekin ihan kaikkee outoo vaa joka välissä esim oppitunneilla ja muistelettekste menneitä sillee joka välissä oppitunneilla😅
Moii! Mulla on myös tämmöne tapa. Kirjotan mun unia mahollisimman yksityiskohtasesti ylös semmoseen isoon vihkoon, joista luen niitä sitten myöhemmin. Mulla on paljon hyvii muistoja ja unia, joita muistelen usein ja oon tosi surullinen siitä, ettei samankaltaista välttämättä tuu ja se on nyt mennyttä. Varsinkin unien kohdalla oon usein surullinen. Nään unia tosi usein ja kirkkaasti. Näin kerran unta, että mulla oli elämänkumppani ja oltiin tosi onnellisia yhessä. Sitte heräsin ja olin tosi hurt siitä unesta, koska olin niin onnellinen…
Kuitenkin koitan mennä eteenpäin positiivisesti, kun ajattelen, että unet kuvastaa mun toiveita ja sitä, mitä kaipaan. Vähän niinkuin Harry Potterin Iseeviot-peili.
Tsemppiä teille!!
-Suklainensydän <3
Okei, kiva kuulla et on muitakin. Mulla on toi ihan sama juttu mikä sulla! Itekki elän menneissä. Vanhat muistot on nii kivoi ja en haluis luopuu niistä. Samoin unet! Voisipa unet olla totta! Ne on niin jänniä ja taianomasia! Mut juu, tulkaa vaa muutki juttelee! Moikkaa!
Ps. Ja tätä haikeutta ei yhtään auta se, et kohta loppuu koulu ja mennä eri luokille. Meidän luokka on ihan paras enkä millään haluis luopuu siitä! Kaikki ihanat muistot ja jutut sit jää taakse eikä nähä enää kaikkien kaa ainakaa. Harmittaa niin edes ajatella! 😭
muistelen monesti kaikkii menneitä aikoi, monesti tulee sellasii yhtäkkisii muistoja monien vuosien takaa, ei ehkä mitää kivoja mit kuitenki joitain muistoi. ku mietin menneitä, ajattelen miten jotku hetket tuntu ja miten suhdauduin niihin ja mitä muuta oisin voinu tehdä. en osaa monesti tunnistaa muistelenko vaa unta vai todellisuutta, mul on nii monta hetkee josta en tiiä että onko se unta vai jotai muuta.
okei tuun nyt kertoo yhestä unesta minkä näin viime yönä :) siinä unessa yks tyyppi oli laittanu mulle ihan hirveesti viestii ja sit lähetin takasi sille jotain kattokuvii. sitten se laitto jotain että oon kaunis ja sanoin että kiitos, säki oot. sitten alko koulu ja näin sen käytävällä ja hymyilin sille pari kertaa, ja sit se tuli juttelee niitä näitä. sit me alettiin iha oikeesti juttelee ja pian me oltiiki yhessä😆 siinä unessa ei enään oikein tapahtunu mitään ku heräsin siihen että naapurit melus…
Moikka kaikki! Kiva kuulla, et oikeesti muutki on samanlaisii ku mä ja et tänne on tullu jo monta tyyppii vastailee!! Ihan mahtavaa!