Oon siis 010 ja valmistautunut tähän. ( otsikko kertoo! ) Tiesin että tämä tapahtuu jossain vaiheessa, sillä jossain kohtaa poliisin olis pitänyt tulla paikalle. Mutta en halua puhua siitä koska pidän kaiken sisälläni enkä ole itkenyt juuri kertakaan tätä kyseistä asiaa. Yleensä kun vanhempi uhkaa erota, itken keuhkoni irti. Mutta en tällä kertaa.
Ainoa asia mitä itkin oli talo jonka tulen tn jättämään. Oon elännyt 5v omassa huoneessa, jossa on oma sänky, työpöytä, iso vaatekaappi, semmoinen mini sohva. Ja meidän olisi vaikea löytää uusi samantapainen talo, joten tulemme tn asumaan talossa missä on vain YKSI HUONE. En voisi ikinä maailmassa asua sellaisessa talossa koska en ole tottunut. Ja rakastan mun perhettä niin paljon. En vois ikinä elää ilman meidän perinteisiä juhlia, päiviä ja harrastuksia. En iki maailmassa.
Toivottavasti kaikki kääntyy parhainpäin
munkin äitti muuttaa tänä viikon loppuna.se harmittaa sikan kosk en oo myöskää tottunu. ja mulle yksityisyys on tärkee. no tää oli tällänen lyhyt mut toivon et totun tähän. moikka.
Hei! Olen 010 tyttö eli saman ikäinen kuin sinä. Mutta vanhempani erosivat kun olin jo 6-vuotias eli olen jo elänyt näin jo yli puolet elämästäni. Tekstistäsi päätellen siis muutat uuteen taloon toisen vanhempasi kanssa? Minä itse asun isälläni ja äidilläni vuoroviikoin. Isäni koti on omakotitalo jossa minulla ja kahdella veljellämme on omat huoneet. Äitini koti on kerrostalo asunto jossa on kaksi makuuhuonetta joissa toisessa nukkuvat minä ja veljeni ja toisessa äitini, isäpuoleni ja 8kk puolisiskoni nukkuu mutta yhdessä vaiheessa asuimme myös asunnossa jossa oli vain yksi makuuhuone(ennen puolisiskoni syntymistä).Joten asun vähän erilaisissa taloissa. Ennen eroa minä ja perheeni asuimme siinä omakoti talossa missä isäni ja äitipuoleni asuvat nyt. Sinä totut kyllä uuteen taloosi! Olen iloinen että saan asua molemmilla vanhemillani sillä rakastan heitä molempia. Muistan kyllä vielä niitä aikoja kun asuimme kaikki yhdessä. Ne olivat iloisia ja huolettomia aikoja. Vaikkakin vanhempani tappelivat en huomannut sitä paljoa koska olin niin nuori. Mutta muistan sen kyllä. Toivoisin kyllä että vanhempani rakastaisivat toisiaan ja voisimme asua yhdessä mutta asiat ei ole niin. Ja silti kuulen paljon tappelua koska isäni ja äitipuoleni tappelevat paljon. Niissä ei ole onneksi väkivaltaa mutta kyllä se kurjalta tuntuu. Mutta sinä tulet pärjäämään ja ehkä olet jopa onnellisempi kun vanhempiesi tappelu loppuu.
Tsemppii sulle❤️
Munkin vanhemmat on eronneet [osa viestistä poistettu]. Sitä paitsi ettete heti voi muuttaa yhen jutun takii. Koska molempien osapuolien pitää haluta ero. Muissa tapauksissa talon saamiseen saattaa kestää paljon enemmän. Mutta teidät voi viedä turvakotiin jos tapahtuu jotain vakavaa. En siis sano onko tämä 100% mahdoliiseta teidän olosuhteissa, mutta voi olla. Ja ei kannata pitää kaikkea sisällään. Kerro jollekin luotettavalla aikuiselle. Me asutaan kyl omakotitalos nii en tiiä kovin tarkkaan miltä susta tuntuu.
Toivottavasti järjestyy.
Oon pahoillanu.. Et varmastikaan ansaitse tuouta kaikkea. Mutta uskon että totut siihen. Ja saa itkeä❤️
Ei ne eronnukka